Seppo Kääriäinen miettii vielä ehdokkuuttaan

Kolmen kuukauden päästä kuntavaaleissa on kotikuntansa valtuustoon ehdolla ainakin seitsemän yhdeksästä Pohjois-Savon istuvasta kansanedustajasta.

Ainoastaan Iisalmen konkarikansanedustaja Seppo Kääriäinen (kesk.) ei ole vielä päättänyt osallistumisestaan.

– Olen kahden vaiheilla. Tässä on aikaa helmikuun loppuun asti päättää. Teen ratkaisun, kunhan näen ehdokastilanteen, sanoo Kääriäinen ja jatkaa, että on ajateltava kokonaisuutta.

Tällä hän viittaa vuoden 2018 maakuntavaaleihin.

– On vakavan harkinnan paikka, onko eduskunnan lisäksi mukana myös näissä molemmissa, sanoo Kääriäinen.

Savon Sanomat tiedusteli kansanedustajien kantaa vaaleihin osallistumisesta joulun ja uudenvuoden välisellä viikolla.

Kiuruveden Hannakaisa Heikkinen (kesk.) on osaltaan asian harkinnut niin, että hän jättää kuntavaalit väliin.

– Olen tällä hetkellä hyvin työllistetty eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajana. Lisäksi minulla on maitotila ja lapsia. Ei ole riittävästi aikaa hoitaa kuntapäättäjän työtä, perustelee Heikkinen.

Kansanedustajista vain Heikkinen ja Lapinlahden Sari Essayah (kd.) eivät vaikuta nykyisin kunnanvaltuustossa, mutta jälkimmäinen sinne kuitenkin pyrkii kevään vaaleissa.

– Seuraavat neljä vuotta ovat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen siirtymäaikana sekä tulevan peruskunnan tehtävien järjestelyssä ratkaisevan tärkeitä, jotta peruspalvelut voidaan turvata lähipalveluina, perustelee kristillisten puheenjohtaja Essayah kuntavaalien tärkeyttä.

Kansanedustajien kuntavaaleihin osallistumisinnosta voisi päätellä, että pelot kunnanvaltuustojen merkityksen kuihtumisesta sote- ja maakuntamyllerryksessä ovat liioiteltuja.

Moni kansanedustajista painottaa uusissa kunnissa varhaiskasvatuksen, koulutuksen, perusinfran, elinvoiman, kaavoituksen ja ennalta ehkäisevän työn tärkeyttä.

– Valtuustolle jää paljon opetukseen ja kunnallistekniikkaan liittyviä tehtäviä, korostaa Varkauden Matti Semi (vas.).

Vuoden 2000 kuntavaaleista lähtien valtuustotyötä tehnyt Pielaveden Elsi Katainen (kesk.) näkee, että valtuuston rooli muuttuu, mutta merkitys ei vähene.

– Päättäjien tehtävä on saada uudesta roolista kaikki irti.

Kokoomuksen Iisalmen Markku Eestilä haluaa jatkopestin valtuutettuna, samoin kuin puoluetoverinsa Sari Raassina Kuopiosta.

– Uuden sivistys- ja elinkeinokunnan rakentaminen on haasteellinen tehtävä. Valtuuston rooli tulevassa kunnassa on vahva, sanoo Raassina.

Kuopion Markku Rossi (kesk.) oli ajatellut, että 40 vuoden pesti valtuutettuna riittäisi, mutta sote- ja maakuntauudistus käänsivät pään.

– Kun Suomen suurin julkisen sektorin uudistus toteutuu, on päätöksenteossa oltava myös kokemusta ja osaamista.

Essayah muistuttaa, että valtuusto on tärkeä lähidemokratian toteuttamisen väline jatkossakin, vaikka budjetista ja tehtävistä soten myötä suurin osa siirtyy maakunnalle.

Kimmo Kivelä sanoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän pitävän itsestään selvänä, että kansanedustaja on ehdolla kuntavaaleissa.

– On tärkeää olla tietoinen paikallisista asioista erityisesti nyt, kun Kuopio on kasvanut kuntaliitosten myötä. Liitoskuntien palvelujen karsinta on huolestuttavaa. Kunnanvaltuustojen asema muuttuu oleellisesti, mutta perustuslaissa taattu kunnallisen itsehallinnon periaate säilyy, muistuttaa Kivelä.