Siilinjärvi kuumeni, Leppävirta kärsii

Hallitus antoi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen eduskunnalle. Samalla julkistettiin sosiaali- ja terveysministeriön arviolaskelma kuntien tulevista sote-kustannuksista.

Pohjois-Savon kuntien yhteenlasketut sote-menot pienenevät yhteensä noin 4,5 miljoonalla eurolla. Esimerkiksi Kuopion menot pienenevät uudistuksen voimaan tultua runsaalla kahdella miljoonalla, kun taas Siilinjärvi joutuu maksamaan 3,2 miljoonaa enemmän kuin nykyisin.

– Pöyristyttävä uudistus. Ne, joilla palvelut toimivat, joutuvat maksamaan sitten enemmän ja esimerkiksi meillä menolisäys maksaa noin 150 euroa per asukas lisää. Se merkitsisi veroprosentin nostamista yhdellä, joskaan en tiedä miten tämä homma maksetaan, puuskahti Siilinjärven kunnanjohtaja Vesa Lötjönen.

– Tämä yhteismitallistaminen on eduksi suurissa kaupungeissa. Olen aika pessimistinen, voisiko tähän enää millään tavalla vaikuttaa.

 

Asukaslukuun suhteutettuna eniten Pohjois-Savossa kärsii Leppävirta, jossa kustannukset lisääntyvät 276 eurolla asukasta kohti.

– Kuulostaa kohtuuttomalta, kun ottaa huomioon, että olemme hoitaneet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumme edullisesti. Palkkiona siitä, että on hoitanut homman tehokkaasti ja laadullisesti kohtuullisen hyvin, olisi tässä uudessa järjestelmässä lähes kahden prosenttiyksikön kunnallisverotuottoa vastaava kustannusten nousu. Ei sitä ole helppo hyväksyä, Leppävirran kunnanjohtaja Matti Raatikainen huokaisi.

 

Siirtymäaikana vuonna 2017 asukasta kohti saisi kuitenkin tulla vain 50 euroa lisälaskua, koska uudistukseen liittyy alussa tasausjärjestelmä. Katto nousee vuonna 2018 150 euroon.

Valtiovarainministeriön laskelman mukaan sote-uudistuksessa eniten menettävät noin 10 000–20 000 asukkaan kunnat. Ne menettävät noin 370 euroa vuodessa asukasta kohti.

Uusien sote-alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa ja palvelujen tuottamisesta vastaavien kuntayhtymien vuoden 2017 alussa.

Kuntien sote-kustannuksissa suuria eroja. Nykyisin kunnat päättävät itse, kuinka paljon ne käyttävät rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kuntien menoissa on suuria eroja (2300–5500 euroa/asukas). Pienemmät kustannukset voivat olla merkki tehokkaasti hoidetuista palveluista tai siitä, ettei palveluja tarjota yhtä kattavasti kuin toisaalla.

Uudessa mallissa kunnat maksavat sosiaali- ja terveysalueille asukaslukuun ja väestön palvelutarpeisiin perustuvan maksun. Sote-alueet taas maksavat palvelujen tuottamisen kustannukset tuottamisvastuullisille kuntayhtymille.

Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt laskelmat kuntien tulevista sote-kustannuksista. Laskelmia ovat arvioineet myös valtiovarainministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Kuntaliitto. Suurimmalla osalla kunnista muutos on alle 200 euroa per asukas vuodessa. Suurimpia muutoksia tasoitetaan siirtymäajalla vuosina 2017-2020 ja rajaamalla muutos enintään 400 euroon per asukas.

Laskelmista ja soten sisällöstä tarkemmin perjantain Savon Sanomissa