Sisäministeri Risikko kutsuu ulko- ja puolustusministeriöt selvittämään kriisinhallinnan mallia

Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan selvitys Kriisinhallintakeskuksesta tehtiin, koska suomalainen kriisinhallinnan organisointi ja rahoitus kaipaavat selkeyttämisestä.

Risikko aikoo seuraavaksi kutsua mukaan sekä ulko- että puolustusministeriön valmistelemaan laajempaa uudistusta alalle.

Tällä hetkellä sisäministeriö vastaa siviilikriisinhallinnan koulutuksesta, kehittämisestä ja Kriisinhallintakeskuksesta CMC:stä Kuopiossa.

Puolustusministeriön alla on sotilaallinen kriisinhallinta ja Puolustusvoimien kansainvälinen keskus Fincent Helsingissä. Ulkoministeriö puolestaan päättää, mihin siviilikriisinhallinnan operaatioihin suomalaiset asiantuntijat osallistuvat.

Alan rahoituskin jaetaan nyt eri ministeriöiden kautta.

– Kriisejä tapahtuu koko ajan eri puolilla maailmaa ja kriisinhallintaa tarvitaan entistä enemmän. Suomella on osaamista ja kokemusta asiasta monilta vuosilta, Risikko muistuttaa.

– Haluan, että suomalainen kriisinhallinta kehitetään vientituotteeksi. Kriisinhallintatoiminnan tulisi olla enemmän kuin osiensa summa. CMC on hyvä jo nyt – Se on sisäministeriön toimialan timantti, mutta se pitää hioa parempaan kuosiin.

– Tämän takia pyysin selvitysryhmän arvioimaan CMC:n tulevaisuutta. Ryhmä sai täysin vapaat kädet eikä heitä ohjattu ministeriöstä.

Haluttu suunta mahdollista eri polkuja

Selvitysryhmä jätti työnsä Risikolle, joka perehtyy siihen paremmin lähiaikoina Luxemburgin työmatkansa jälkeen. Selvitystyö herätti jo Savossa laajan kohun, sillä kaikissa esitetyissä vaihtoehdoissa CMC:tä esitettiin siirrettäväksi pääkaupunkiseudulle.

Risikko sanoo, ettei CMC:tä olla siirtämässä Kuopiosta, vaan hän haluaa selvitettävän esimerkiksi hyvin johdetun verkostomallin, jossa eri ministeriöiden alaiset toimijat tekisivät yhteistyötä.

– Kutsun koolle ministeriöiden välisen ryhmän pohtimaan, miten toimintaa hiotaan ja kiteytetään konseptiksi, joka kelpaa myös vientituotteeksi.

Risikon mukaan kriisinhallinnan kehittämiseen ja konseptointiin ei ole yhtä reittiä.

– Valmistunut selvityspaperi oli railakas keskustelunavaus, mutta haluan kuulla asiassa myös ulkoministeriötä ja puolustusministeriötä. Tavoitteen saavuttamiseksi on monta polkua.

– Haluan, että hiomme Suomeen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan osaamisen keskittymän niin, että Suomi näyttäytyy toiminnan mallimaana ja hyvien käytäntöjen kehittäjänä ja levittäjänä. On hieno, jos saamme myös tutkimusta mukaan kokonaisuuteen yliopistoista ja ammattikorkeakouluista.

– Tarkoitus on, että kun maailman mannuilla puhutaan kriisinhallinnasta, mieleen tulisi Suomi: "Ai niin, Suomi on hyvä ja luotettava tässä."

Kriisinhallintakeskuksesta uusi monialakeskus tai siirto ministeriön alle Helsinkiin

Savon kansanedustajat tyrmistyneitä - Kriisinhallintakeskuksen siirtoesitys on järkyttävä

Kriisinhallintakeskus siirretään pääkaupunkiseudulle - miljoonarahoitus karkaa Kuopiosta