Sometaidot eivät suoraan anna koululaiselle ohjelmointivalmiuksia

Koululaiset osaavat melko hyvin käyttää erilaisia tietotekniikan sovelluksia sekä koulussa että vapaa-ajalla, mutta ohjelmointi on edelleen useimmille vierasta. Tilanne käy ilmi Digiajan peruskoulu -hankkeen väliraportista.

Tutkimusjohtaja Jarmo Viteli Tampereen yliopistosta kertoo, että ohjelmointi on hankalaa sekä opettajille että oppilaille.

– Ohjelmoinnin haasteena on, että se ei oikeastaan kuulu mihinkään oppiaineeseen tällä hetkellä.

Vitelin mukaan sovellusten ja sosiaalisen median hyväkään hallinta ei suoraan anna valmiuksia ohjelmointiin, vaikka näin monesti kuvitellaan. Nuorista kovin moni ei myöskään harrasta ohjelmointia vapaa-ajallaan.

Sukupuolten välillä ei raportin mukaan ole suuria eroja digitaidoissa.

– Tytöt ovat pikkaisen parempia viestintään ja tiedonhakuun liittyvissä asioissa ja pojat taas hieman parempia teknisissä asioissa kuten laitteiden asennuksessa, Viteli kertoo.

Raportin mukaan perusopetuksen digitalisaatio etenee alueellisesti varsin tasaisesti. Sen sijaan eroja löytyy kunnissa koulujen välillä ja kouluissa luokkien välillä. Myös yksilöiden välillä digiosaamisessa on suuria eroja.

Vaikka tietotekniikka yleistyy kaikessa perusopetuksessa, painetut opetusmateriaalit kuten oppikirjat, vihot ja monisteet ovat edelleen digitaalisia opetusmateriaaleja yleisempiä. Raportin mukaan tietotekniikkaa voisikin soveltaa paljon nykyistä laaja-alaisemmin.

– Täytyy kuitenkin muistaa, että digi on vain väline, ei itseisarvo, Viteli huomauttaa.

 

Opettajilla oppilaita paremmat taidot

 

Raportin aineisto koottiin viime keväänä. Se perustuu verkkokyselyyn, johon vastasi yli 200 rehtoria, noin 2 000 opettajaa ja lähes 26 000 oppilasta.

Rehtoreista 76 prosenttia vastasi, että heidän koulussaan toimii tutoropettaja, joka edistää koulussa opetuksen ja oppimisympäristöjen digitalisaatiota. Opettajista yli 70 prosenttia vastasi jakaneensa tieto- ja viestintäteknologian käyttöön liittyviä vinkkejä ja tukea. Vitelin mukaan tällainen jokapäiväinen vertaistuki on osoittautunut erittäin tehokkaaksi.

– Tämä näyttäisi tuovan hyvin nopeastikin nousua opettajien osaamiseen.

Opettajien arviot omista taidoistaan ovatkin parantuneet vuoteen 2016 verrattuna. Heikoiksi digitaitonsa kokee enää 14 prosenttia opettajista.

Raportin osana tehtiin myös opettajien ja oppilaiden taitotesti. Se paljasti, että opettajat ovat nykyään osaavampia digiasioissa kuin yhdeksännen luokan oppilaat.

– Siinä mielessä ehkä puhe tällaisista diginatiiveista ei ihan pidä paikkaansa.

Digiajan peruskoulu -hankkeen loppuraportti valmistuu ensi vuoden loppuun mennessä. Tutkimusta tehdään Tampereen ja Turun yliopistoissa.