Sote-uudistuksessa taas jännittäviä hetkiä: tärkeät perustuslakilinjaukset valmistumassa alkuviikosta – vaaleihin enää reilut kaksi kuukautta

Jännitys hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen ympärillä jatkuu, sillä uudistuksen kannalta tärkeät perustuslakilinjaukset ovat valmistumassa ensi viikon alussa.

Perustuslakivaliokunta pyrkii saamaan sote-lausuntonsa valmiiksi maanantaina. Lausunnossa linjataan, ovatko sote-esitykset sopusoinnussa perustuslain kanssa sekä millaisia muutoksia niihin pitää vielä mahdollisesti tehdä.

Hallituksen jättiuudistuksen käsittelyyn eduskunnassa ei ole enää liiaksi aikaa, sillä eduskuntavaalit pidetään reilun kahden kuukauden päästä huhtikuun puolivälissä. Eduskunnan istuntotauon on määrä alkaa jo ensi kuun puolivälissä.

Keskeinen kysymys kuuluu, saadaanko hallituksen ajama uudistus hyväksyttyä vielä tämän eduskunnan aikana vai lykkääntyykö pitkään veivattu uudistus vaalien yli.

Sote-uudistus on ehtinyt jo moneen kertaan kompastella juuri perustuslaillisiin ongelmiin. Jos perustuslakivaliokunnan vaatimat muutostarpeet olisivat vielä ensi viikon lausunnossa mittavia, vaarana on, että soten toteutuminen jää tälläkin vaalikaudella haaveeksi.

Kolme keskeistä lakia

Kolmen tärkeän sote-mietinnön pakettiin kuuluvat valinnanvapauslaki, niin sanottu soten emolaki sekä tuottajalaki. Perustuslakivaliokunnalta odotetaan näistä laeista yhtä lausuntoa ensi viikon alussa.

Perustuslakinäkökohtia punnitseva lausunto etenee sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, joka laatii varsinaiset mietinnöt keskeisistä sote-laeista. Jos valiokuntakäsittely ehditään viedä loppuun tällä vaalikaudella, mietinnöt etenevät suureen saliin päätettäviksi.

Ensi maanantaina perustuslakivaliokunnan on määrä saada valmiiksi myös mietintö Ahvenanmaan rahoituksesta liittyen sote-uudistukseen. Juuri Ahvenanmaahan liittyvien kysymysten on kerrottu jumittaneen sote- ja maakuntauudistuksen käsittelyä.

Hallitus antoi keskiviikkona esityksen, jolla pyritään varmistamaan, että jättiuudistus ei ole ristiriidassa Ahvenanmaan itsehallintolain kanssa. Kompromissiesityksen myötä Ahvenanmaan rahoitus kasvaisi arviolta noin 10–14 miljoonalla eurolla vuodessa.