Jäätön järvi ei masenna saaressa asuvan joulumieltä – Soutamalla jouluna saareen

Airot kopsahtavat parin sentin paksuiseen jäälauttaan, joka nitisee ja natisee veneen luoviessa rantaan. Yleensä Tervon Pulkkilansaaressa asuvat naapurit Riitta Pulli ja Kai Kivistö kulkevat joulun aikaan jään yli mantereelle ja takaisin potkurilla tai moottorikelkalla, mutta tänä vuonna niillä ei ole järvelle asiaa.

Järvi kävi viime viikolla sen verran jäässä, että Kivistö ylitti järven rautaveneen varassa vetämällä sitä jäätä pitkin. Mantereelle mennessä kaikki sujui hyvin, mutta takaisin tullessa matkasta tuli kesken kaiken uintireissu.

Pulli muutti asumaan Pulkkilansaareen vuonna 2007 jäätyään eläkkeelle Länsi-Uudenmaan Osuuspankista. Jouluja hän on viettänyt saaressa lapsuudestaan asti.

– Ei tällaista ole koskaan ollut. Ennenvanhaan päästiin autolla jouluksi saareen. Nyt jäätie tulee vasta tammikuun puolella, Pulli kertoo.

Lapsuuden jouluista saaressa on paljon hyviä muistoja.

– Meillä kävi marraskuussa kekripukki, joka toi meille jouluvaatteet. Jouluna vietiin isän kanssa hevosreellä maitoa ja leipää toiselle puolelle saarta. Siellä oli paljon lapsia, mutta sinne meni vain pieni polku, Pulli kertoo.

Sisällä Pulli esittelee lipaston päällä olevia valokuvia. Ylpeys ja rakkaus paistaa Pullin kasvoilta, kun hän kertoo jälkikasvustaan. Hänellä on kaksi lasta, viisi lastenlasta ja yksi lapsenlapsenlapsi, 2,5-vuotias Silvia, joka osaa jo aakkoset ja laskea kymmeneen.

Perhe ei todennäköisesti ole tulossa jouluksi saareen huonon kelin vuoksi. Mustan joulun takia ei kannata lähteä ajamaan Etelä-Suomesta, varsinkaan, kun saareen pääseminen – tai sieltä poistuminen – on epävarmaa.

– Nyt tästä pääsee vielä hyvin yli veneellä, mutta jos tulee pakkasta, niin ei ainakaan pienten lasten kanssa kehtaa kulkea, Pulli sanoo.

Mutta jos haluaa saaressa asua, silloin on totuttava olemaan yksin ja omatoiminen.

– Se on asennekysymys. En haluaisi muualla asuakaan.

Pullin joulumieltä yksin oleminen ei latista, sillä joulumieli syntyy valoista ja joulun laittamisesta. Laatikot, piparit ja kakut on jo tehty, kuusi odottaa pirttiin kantamista. Kynttilät loistavat niin ulkoterassin lyhdyissä kuin tilaustyönä teetetyssä kynttelikössä sisällä.

– Aattona käydään naapureiden kanssa jouluhartaudessa ja hautuumaalla. Kuuntelen joulumusiikkia, lämmitän takkaa ja käyn saunassa, Pulli suunnittelee.

Joululahjatoiveet ovat Riitta Pullilla ja Kai Kivistöllä selvillä. Saaren nuorimpana vakituisena asukkaana ja ainoana joulupukkiin enää uskovana 67-vuotias Kivistö on toivonut ilmatyynyalusta saarelaisten ja Tervon kunnan yhteiseen käyttöön.

– Se helpottaisi meidän kulkemista tällaisilla keleillä eikä kunnallakaan ole minkäänlaista pintapelastusvälineistöä olemassa. Se hyödyttäisi kaikkia, Kivistö sanoo.

Pulli on yrittänyt pariinkin otteeseen saada siltayhteyttä Pulkkilansaareen. Manneryhteyden saamiseksi siltaa pitäisi rakentaa ainoastaan 45 metriä Käpysaareen. Pullin haaveet ovat tyssänneet, kun saaren asukkaat eivät ole yksimielisiä sillan rakentamisesta.

– Se muuttaisi ihan täydellisesti elämän. Ei se vaikuttaisi saaressa asumisen viehätykseen, tänne on kuitenkin pitkä matka kulkea sillankin kautta.

Pulli on tottunut kulkemaan parin sadan metrin venematkaa huonoissakin olosuhteissa. Viime joulukuussa hän lähti tarkaskuslautakunnan viimeiseen kokoukseen, ja takaisin tullessa järvi oli jäässä.

– Istuin veneeseen, laitoin moottorin päälle ja keikutin venettä. Oli jo pimeää. Mutta niin vain rantaan tulin.

Piakkoin 70 vuotta täyttävä Pulli tietää, että asuakseen saaressa täytyy pysyä hyvässä kunnossa ja tehdä töitä sen eteen.

– Ei varmaankaan moni kotihoitaja tänne lähtisi veneellä tulemaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.