Suomen Irak-lähettiläs: "Palautettujen kohtaloa vaikea seurata"

Tuore Suomen Irakin-suurlähettiläs Päivi Laine sanoo, ettei Irakiin palautettujen henkilöiden kohtaloa pystytä seuraamaan, sillä maassa ei ole käytössä väestötietoja ja rekistereitä.

Torstaina uutisoitiin yhdeksänhenkisestä Raisiossa asuvasta irakilaisperheestä, joka on otettu säilöön maasta karkotusta varten. Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt valituslupaa seitsenlapsiselle irakilaisperheelle.

Perhe on Joutsenon säilöönottokeskuksessa, ja poliisi valmistelee käännyttämistä Irakiin. Hallinto-oikeus on hylännyt valituksen kielteisestä turvapaikkapäätöksestä.

Lakimiehen mukaan perhe on tullut Suomeen syyskuussa 2015 ja asunut Raisiossa Varsinais-Suomessa. Vanhin seitsemästä lapsesta on 14-vuotias ja nuorin puolitoistavuotias.

Päivi Laine ei tunne yksittäisen perheen tapausta. Maahanmuuttopolitiikasta vastaa sisäministeriö.

Suomi neuvottelee parhaillaan Irakin kanssa yhteistyöpöytäkirjasta, jonka tarkoituksena on helpottaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksia Irakiin. Kyseessä on samanlainen kevyempi versio palautussopimuksesta kuin Afganistanin kanssa on.

Ilman sopimustakin maahan palautetaan turvapaikanhakijoita myös vastentahtoisesti.

– Irakissa on käyty sotaa vuosikausia. Jos suomalaiset tietäisivät Irakin tilanteesta, suhtautuminen pakolaisiin olisi erilaista.

Osa kielteisen päätöksen saaneista lähtee Suomesta takaisin Irakiin vapaaehtoisesti Kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n kautta. He saavat paluurahan, joka helpottaa perusasioiden kuntoon saattamista.

Suomen pitäisi pystyä seuraamaan, mitä palautetuille tapahtuu kotimaahan saapumisen jälkeen. Laineen mukaan se on vaikeaa.

– Irakissa ei ole täsmällisiä väestötietoja ja rekistereitä. Bagdadissa voi lähteä ja hävitä viranomaisilta heti lentokentällä, eikä kukaan tiedä, mistä hänet löytää.

Irakissa on myös mahdollisuuksia

Päivi Laine toivoo, että Suomessa nähtäisiin Irakin mahdollisuudet. Kilpailu maan markkinoista on jo alkanut. Monet maat, mukaan lukien Kiina, ovat sen jo havainneet. Laineen mielestä voisimme tulevaisuudessa hyötyä Suomessa olevista irakilaisista turvapaikanhakijoista kielen ja kulttuurin tuntijoina, kuten Ruotsi tekee jo nyt.

– Maa on hauras, mutta ei voida pelkästään odottaa sitä, että olot vakiintuvat. Silloin on jo myöhäistä luoda jalansijaa. Suomella on Irakissa hyvä brändi ja sitä kannattaisi hyödyntää.

Tuhansia suomalaisia rakennusmiehiä työskenteli Irakissa 1980-luvulla. Suomalaisten rakentama on muun muassa Bagdadissa sijaitseva Kongressikeskus, jossa maan parlamentti nykyisin kokoontuu.

– Irakissa ei ole 1980-luvun jälkeen rakennettu mitään, joten tarpeet infrastruktuurin korjaamisessa ovat valtavat. Potentiaalisesti Irak on vauras maa öljyvarojen takia.

Irakin turvallisuustilanne on heikko ja vaikeuttaa bisneksen tekemistä. Muita ongelmia ovat korruptio ja byrokratia. Laineen mukaan Irakissa on virkamiehiä lähes saman verran kuin Suomessa asukkaita, viisi miljoonaa.

– Saddamin diktatuurin aika ja valtavat öljyrahat paisuttivat julkista sektoria. Julkisella puolella työskentelyä on pidetty myös eräänlaisena statuskysymyksenä.

Irakiin on vaikea mennä luomaan bisnessuhteita maata ja tapoja tuntematta. Laineen mukaan hyvä vaihtoehto olisi osallistua YK:n hankintakeskuksen tarjouskilpailuihin. Kööpenhaminassa sijaitseva keskus kilpailuttaa YK:n vakauttamis- ja jälleenrakentamishankkeita.

– Se olisi suomalaisille yrityksille hyvä väylä päästä Irakin markkinoille vähäisillä riskeillä.

Päivi Laine on ensimmäinen Irak-lähettiläs pitkään aikaan. Varsinaista lähetystöä ei ole nytkään, vaan Laineen virka-asuntona toimii turvayhtiön konttileiri tarkasti vartioidun Green Zonen alueella. Laineen työpiste on Helsingissä, josta hän matkustaa Irakiin noin kerran kuukaudessa.

Ruotsi tarjoaa heti koulutusta

Irakissa on yli kolme miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Noin 15 prosenttia heistä on pakolaisleireillä.

– Muut asuvat sukulaisten ja ystävien luona, kouluissa, hylätyissä rakennuksissa, eläinsuojissa. Rakennukset ovat mitä ovat pommitusten jäljiltä, voi vain kuvitella, millaista niissä on kesällä, kun lämpötila nousee yli 50 asteen. Harva suomalainen esimerkiksi tietää, ettei maassa riitä sähköä koko vuorokaudeksi.

Päivi Laine allekirjoittaa siirtolaistutkijoiden ajatuksen, että siirtolaisuus on pysyvä ilmiö, jota on mahdoton estää. Siirtolaisuus ei lopu tähän tai ensi vuoteen.

Katseet pitäisi suunnata siihen, miten siirtolaisuudesta tehtäisiin hallitumpaa ja turvallisempaa. Yksi tapa on auttaa turvapaikanhakijoita siinäkin tapauksessa, etteivät he saa jäädä Suomeen. Laineen mukaan Ruotsissa kotouttaminen aloitetaan heti odottamatta turvapaikkapäätöstä, jonka saaminen voi kestää pitkään.

– Ruotsissa turvapaikkaa hakeville ihmisille tarjotaan heti koulutusta ja kielikursseja. Siellä ajatellaan, että vaikka ihminen saisikin kielteisen päätöksen, koulutus on hyödyllistä. Ihminen saa uusia taitoja, eikä turhaudu tekemisen puutteeseen.

Suomessa on pohdittu yrittäjäkoulutuksen antamista. Kun ihminen palaa takaisin kotimaahansa, hänellä olisi valmiuksia pistää pystyyn esimerkiksi leipomo, kioski, kauppa tai kuppila. Niitä tarvitaan ISILiltä takaisin vallatuilla alueilla, jotta normaali elämä pääsee käyntiin.

Irakin vakaus tärkeää koko maailmalle

Irakissa käydään yhä taisteluita Mosulissa terroristijärjestö Isisiä vastaan. Kun sota on käyty ja sotilaat pian poistuvat, pitää elämän perusedellytykset, kuten sähkö, vesi, sairaalat ja koulut, saada nopeasti toimimaan.

– Irakin vakaus on koko Lähi-idälle ja meille erittäin tärkeää. Jos Irak romahtaa, väkivallan kierre leimahtaa uudelleen ja seuraukset tuntuvat koko maailmassa, kuten huomasimme vuoden 2015 pakolaisaallossa. Irak tarvitsee ulkopuolista tukea vielä pitkään. Tuen antaminen hyödyttää globaalissa maailmassa myös Suomea, ja on toisaalta inhimillinen velvollisuutemme sivistysvaltiona.

Irakin jälleenrakennusohjelman mukaan maassa tarvitaan lähivuosina kolme miljoonaa asuntoa, ja määrä kasvaa 300 000 asunnolla joka vuosi.

– Hallituksen pitää pystyä jotenkin vastaamaan siihen tarpeeseen, joka ihmisillä on, kun he palaavat koteihinsa tuhotuille alueille. Muuten on taas vaarana, että he kääntyvät muiden tahojen, kuten ääriliikkeiden puoleen.

– Irakin hallituksella on valtava työ rakentaa luottamusta kaikkien ryhmien välille, ja erilaisia ryhmittymiä maassa riittää. Jos tässä ei onnistuta, on vaarana jopa maan hajoaminen.

Suomalainen rauhanvälitysjärjestö CMI tukee Irakia sovintoprosessissa.

Yhdysvallat vielä arvoitus

Irakissa, kuten muuallakin maailmassa, seurataan todella tarkasti sitä, mitä Yhdysvalloissa tapahtuu. Varsinkin Yhdysvaltain Syyrian iskun jälkeen on käyty keskustelua siitä, onko Yhdysvalloilla pidemmän tähtäimen suunnitelmaa tai strategiaa Lähi-idässä.

– Kaikki odottavat, mitä Yhdysvaltain hallinto tekee yhtään pidemmällä tähtäimellä. On todella tärkeää ottaa irakilaiset mukaan rakentamaan maahan sovintoa, eikä tehdä asioita heidän päänsä yli. Irakilaisten on itse otettava vastuu maastaan ja sovinnon rakentamisessa. Ulkopuolisten tulee tukea tätä prosessia.

Irakin demokratiajärjestelmä joutuu tulikokeeseen lähiaikoina, kun maassa järjestetään aluevaalit. Vuoden kuluttua vuorossa on parlamenttivaalit.

– Pääministeri Haider al-Abadi puhuu paljon sovinnon rakentamisesta, yhtenäisyyden tärkeydestä ja federaatiomallista, mutta pystyykö hän säilyttämään asemansa vaalien jälkeen. Kurdien itsenäisyyspyrkimykset eivät helpota Irakin tilannetta, Laine miettii.