Suomelle halutaan mahdollisuus päättää myös sotilasavusta

Suomi tarvitsee erillisen lain kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskevasta päätöksenteosta. Ulkoministeriön asettama työryhmä on luovuttanut asiaa koskevan mietintönsä ulkoministeri Timo Soinille (ps.).

Ehdotuksen mukaan päätöksen avusta tekisi tasavallan presidentti tai valtioneuvoston yleisistunto. Eduskunta osallistuisi päätöksentekoon tilanteissa, joissa olisi kyse sotilaallisten voimakeinojen käytöstä

Lainsäädäntöhankeen tavoitteena on ollut ensisijaisesti, että Suomen ylimmillä valtioelimillä olisi mahdollisuus päättää EU:n perussopimuksen velvoitteiden toimeenpanosta. Asia tuli ajankohtaiseksi Ranskan vedottua Lissabonin sopimukseen kirjattuun keskinäisen avunannon lausekkeeseen Pariisin marraskuun terrori-iskujen jälkeen.

Esteet avun antamisessa ovat nousseet myös esille Ruotsin jahdattua sukellusveneitä Tukholman saaristossa. Tuolloin todettiin, ettei Suomen lainsäädäntö sallisi osallistumista toimintaan, vaikka Ruotsi siihen apua pyytäisi.

Päätöksentekoa voisi myös kiirehtiä

EU-lausekkeiden tarkoittamien tilanteiden lisäksi ehdotettu laki koskisi ylimmän valtiojohdon päätöksentekoa merkittäviä sotilaallisia voimavaroja tai voimakeinoja sisältävän avun suhteen sekä silloin, jos apu olisi ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittävää.

Työryhmän laatima lakiehdotus sisältää mahdollisuuden nopeuttaa päätöksentekoa normaalista kiireellisessä tilanteessa, jos kyseessä on avunanto Suomen ja EU-maiden tai Pohjoismaiden välillä. Tällainen menettely ei lähtökohtaisesti voisi koskea sotilaallisin voimakeino annettavaa apua. Poikkeuksena mainitaan tilanne, jossa nopea apu on välttämätöntä suurta ihmismäärää tai valtakunnan turvallisuutta välittömästi uhkaavassa tilanteessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.