Suomen suurimmalta kipsivuorelta näkee Kuopioon asti – Yara kohoaa yhä korkeammalle

Siilinjärven Yaran kipsivuoret näyttävät kaukaa kuin lumihuippuisilta vuorilta, mutta kun lähemmäs menee, ne näyttävät jopa vielä enemmän vuorilta.

Ajamme kaivospäällikkö Sakari Monosen kanssa maasturilla kohti louhoksen pohjaa: 150 metriin, joka on alin tuotantotaso. Syvin kohta olisi 240 metriä.

 

Kolmen kilometrin pituinen hiekkatie muistuttaa mutkaisia vuoristoteitä. Vieressä jyrkkä kallio kohoaa yhä korkeammalle ja hävittää viimein myös auringon taakseen.

 

Louhoksen pohjalle pääsyyn on tarkat turvallisuusmääräykset. Juuri ketään ulkopuolista sinne ei päästetä, ja mukana täytyy olla asianmukaiset varusteet kypärästä ja huomioliivistä lähtien.

 

Yara on viime keväästä lähtien tehnyt uutta tunnelia louhoksen pohjalle. Nyt tämä 550 metriä pitkä tunneli alkaa olla valmis, ainoastaan lopullisia lujituksia tehdään vielä.

 

Yara siirtää pumppaamon maan alle, jotta se voi louhia lisää kalliota myös nykyisen pumppaamon kohdalta. Uuden pumppaamon rakennustyöt alkavat ensi vuoden alussa, ja niiden toivotaan valmistuvan kesän aikana.

 

240 metriä syvä louhos ei ole vielä lopullisessa mitassaan. Suunnitelmissa on, että vuoteen 2035 mennessä louhos olisi jo 340 metriä syvä.

– Louhos muuttuu joka päivä, täällä tehdään viikoittain räjäytyksiä. Viime vuosina on louhittu noin 35 miljoonaa tonnia kiveä irti, Sakari Mononen kertoo.

 

Talvi ja pakkanen helpottavat töitä, sillä louhoksen seinämät pysyvät paremmin kasassa. Pahin tilanne on syksyn ja kevään sateiden aikaan, sillä vesipaine työntää palasia helpommin maahan. Nykyään tutkajärjestelmä varoittaa nopeasti työntekijöitä, jos seinämässä on havaittavissa liikehdintää.

– Järjestelmä varoittaa liikehdinnästä jopa millimetrin tarkkuudella. Tieto tulee samantien esimerkiksi kaivosurakoitsijan konttoriin.

 

Kaivoksen pohjalta jatkamme matkaa ylöspäin, kohti lumisia huippuja. Kipsivuoret kohoavat jo 175 metriin merenpinnasta mitattuna, eli 75 metriin maasta. Ympäristölupa mahdollistaa vielä 15 metrin kasvun korkeussuunnassa.

– Usein meiltä kysytään, että mitkä Alpit täällä on tai miksei tänne tehdä laskettelukeskusta, tehtaanjohtaja Taisto Koivumäki nauraa.

 

Onpa Yaran tehdasalueelle eksynyt usein eläimiäkin. Ihan vuoren päälle ne eivät välttämättä kiipeä, mutta rikastushiekka-altaalla on havaittu kaikkia Suomessa esiintyviä eläinlajeja – eri lintulajeja lukuunottamatta.

– Karhukin on nähty ja susi kävi paikalla elokuussa. Ahma huomattiin ensimmäistä kertaa kaksi vuotta sitten, Koivumäki luettelee.

Kipsiä huipulle vievä kuljetinhihna on nykyään jo noin kahden kilometrin pituinen. Viimeisten kahden vuoden aikana hihnaa on pidennetty noin 300 metrillä. Sitä on mahdollisuus nostaa vielä korkeammaksi, jos kipsivuori kasvaa ylöspäin.

 

Kipsiä on pienissä määrissä hyödynnetty muun muassa rakennuslevyiksi, mutta suurin osa kipsistä päätyy vuoren päälle. Viime syksynä Yara toimitti 6 000 tonnia kipsiä Varsinais-Suomen, jossa sitä levitettiin rantapelloille. Siellä on tarkoitus tutkia, saadaanko fosforivalumia pienennettyä kipsin käytöllä.

– Seuraavan kolmen vuoden aikana seurataan tuloksia, vielä niistä ei voi sanoa mitään, Koivumäki toteaa.

Kipsivuorilta voi hyvällä säällä nähdä helposti aina Kuopioon asti. Puijon torni näkyy horisontissa ja eteen avautuvat Kasurilan rinteet.

Juttu on osa Savon Sanomien uutta sarjaa Pohjois-Savon erikoisista paikoista. Aikaisemmin olemme käyneet Puijon tornin alla sekä Kuopion kaupungintalon kellarissa ja ullakolla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Haastattelu ei mene aina suunnitelmien mukaan – katso video