Supon päällikkö: Pienempi kiinnijäämisriski kannustaa valtioita kybervakoiluun – "Verkkovakoilun syyskuun yhdettätoista ei onneksi ole vielä nähty"

Perinteistä henkilötiedustelua pienempi kiinnijäämisriski voi kannustaa valtioita kybervakoiluun, arvioi suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari STT:lle. Samalla kun tietoverkot luovat mahdollisuuksia imeä kerralla valtavia tietomääriä, ne luovat paljastumisriskejä perinteiseen henkilövakoiluun ja -vaikuttamiseen.

Paljastumisriskistä käy esimerkiksi entiseen venäläiseen kaksoisagenttiin Sergei Skripaliin ja hänen tyttäreensä Julija Skripaliin kohdistunut myrkkyisku, jota alkoi tutkia kansalaisjournalistiryhmä Bellingcat. Ryhmä sanoi tunnistaneensa pääosin avoimia lähteitä käyttämällä myrkyttäjät Venäjän sotilastiedustelun virkamiehiksi. Lisäksi se kertoi paljastaneensa asuntojen ja autojen omistajien osoitteiden perusteella yli 300 henkilöä Venäjän sotilastiedustelusta.

Pelttari ei kommentoi tapausta, mutta kertoo yleisesti muutoksesta.

–  Kun kaikilla ihmisillä digitaalinen jalanjälki on vahva, peitehenkilöllisyyksien käyttäminen on yhä vaikeampaa.

Henkilövakoilu ei katoa

Pelttari ei usko henkilövakoilun loppuvan. Valtiot yhdistelevät henkilö- ja kybervakoilua.

–  Terrorismissa syyskuun yhdestoista päivä oli tietynlainen kulminaatiopiste. Tällaista verkkovakoilun syyskuun yhdettätoista ei onneksi vielä ole nähty.

Syyskuussa 2001 terroriteossa kaapattiin neljä matkustajalentokonetta, joista kaksi ohjattiin World Trade Centerin kaksoistorneihin New Yorkissa.

Pelttari uskoo kybervakoilun lisääntyvän lähivuosina merkittävästi.

–  Tietoverkot ovat tietysti yhä tärkeämpiä valtion viranomaisissa ja yrityksissä. Siinä voi mennä kaikki. Perinteisen henkilövakoilun keinoin voi olla vaikeampi saada tällaista massaa, koska se voi olla hajotettu papereihin ja muihin lähteisiin.

Eduskunta hyväksyi siviili- ja sotilastiedustelulait eduskunnassa maanantaina. Lakien voimaantulon jälkeen supo voi esimerkiksi murtaa kansalaisen yksityisyydensuojaa, jos tätä epäillään kansallisen turvallisuuden vaarantamisesta. Ennen lakeja hyväksytty syy on ollut rikosepäily.

Pelttari puhui perjantaina digitalisaatiosta ja kansallisesta turvallisuudesta seminaarissa Oikeuslaitospäivässä.