Suvasvedellä sittenkin kaksi törmäystä: paineaalto olisi laittanut Kuopion matalaksi

Suvasveden kraatterijärven on pitkään arveltu syntyneen niin kutsutun kaksoisasteroidin aiheuttamana, jossa maahan syöksynyt asterodi on joko hajonnut juuri ennen törmäystä tai kuljettanut mukanaan pientä kuuta.

Uusimman tutkimuksen mukaan kyse on kuitenkin uskomattomasta yhteensattumasta. Vanhempi kraattereista on syntynyt vähintään 710 miljoonaa vuotta sitten, kun taas uudemmalla on ikää vain 85 miljoona vuotta. Aiemmin molempien ajateltiin syntyneen 250 miljoonaa vuotta sitten.

– Maapallolla tunnetaan yksi ainoa vastaava tapaus, Kanadan Clearwaterin kraatterit. Niillä on kuitenkin vähemmän ikäeroa kuin Suvasveden kraattereilla. Suvasvesi on ainutlaatuinen paikka koko maailmassa, saksalaisen Martin Schmiederin johtamaan tutkijaryhmään kuulunut kraatteritutkija Teemu Öhman toteaa.

Seitsemänsataa miljoonaa vuotta sitten maan päälle ei ollut ehtinyt muodostumaan edes aluskasvillisuutta. Ei ole tarkkaa tietoa siitä, millä kohden meri on siihen aikaan sijainnut, mutta pahimmillaankin nykyisen Suvasveden eteläiselle puolelle Haapaselkään iskenyt meteoriitti olisi haitannut vain alkukantaisia pinnan alla asustaneita elämänmuotoja.

Kuusisataa miljoonaa vuotta myöhemmin elämä kukoisti, ja elettiin dinosaurusten valtakautta. Viimeisin jääkausi pyyhki Suomesta tehokkaasti kaikki todisteet muinaisesta elämästä, mutta pohjoisen puolelle Kukkarinselkään laskeutunut asteroidi teki lähialueelle varmasti tuhoisaa jälkeä.

– Jos Suvasvesi syntyisi nyt, se aiheuttaisi Kuopiossa reippaan maanjäristyksen ja paineaallon. Kyllä ne kaupungin matalaksi pistäisivät.

Ongelmana arvion tekemisessä on, ettei alkuperäisten kraattereiden kokoa tiedetä tarkkaan, sillä eroosio on vuosimiljoonien saatossa häivyttänyt niiden muotoja. Öhman arvelee asteroidien olleen läpimitaltaan muutaman sadan metrin luokkaa.

Tutkimus Suvasveden kraattereista on hyväksytty julkaistavaksi alalla arvostetussa Meteoritics & Planetary Science -tiedelehdessä. Geologian tutkimuskeskuksen Itä-Suomen yksikön tutkimusassistentti Satu Hietala kertoo Teemu Öhmanin olevan törmäysrakenteiden, eli meteoriittikraattereiden paras asiantuntija Suomessa.

Hietala sanoo, että ikämääritysten mukaan kraatterit näyttäisivät todellakin syntyneen kahdesta eri törmäyksestä. Hän arvelee muitakin kaksoiskraattereita todistettavan jatkossa eri törmäysten aiheuttamiksi.

– Tuli vain mieleen, että tämä olisi matkailullisesti sellainen asia, mitä kannattaisi hyödyntää, Hietala heittää.

Koko ikänsä Suvasveden rannoilla asunut Tuomo Heikkinen kertoo maastosta yhä löytyvän rypyläisiä ja palaneita kivenmurikoita, joiden hän arvelee olevan peräisin yhteentörmäyksistä.

Hän on saanut useasti ihmetellä jäälle raahattuja korkeita porauslaitteita yhdessä vaimonsa Alli Heikkisen kanssa. Porausten äänet ovat kuuluneet järvenselältä heidän asunnolleen asti. Juurikaan muuten asteroidit eivät ole vaikuttaneet alueen nykyisten asukkaiden elämään.

Lue Savon Sanomien arkistojuttu Suvasveden kraatteireista vuodelta 1994 tästä.

Asiasta kertoi ensimmäisenä nettijulkaisu Tiedetuubi.

Tietolaatikko: Kraattereiden ikä selvitettiin isotooppipaljoutta mittaamalla

– Asteroidin törmäyksen voima, paine ja lämpötila sulattavat maan kiviainesta

– Kraatterin iänmääritystä voidaan tehdä selvittämällä milloin kivisula on jäähtynyt

– Iänmääritysmenetelmiä ovat esimerkiksi kalium-argon sekä argon-argon -menetelmät

– Kivestä mitataan alkuaineiden isotooppien paljoussuhteita, jotka muuttuvat koko ajan.

– Kun tiedetään isotooppien hajoamisnopeudet, voidaan laskea kiven ikä.

– Alkuaineen isotoopit ovat atomeja, joissa on sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja.

– Tutkimuksessa on käytetty argon-argon -menetelmää, jossa mitataan kaliumin määrää säteilyttämällä näytettä neutroneilla.

– Haapaselän kraatterin ikä on vähintään 710 miljoonaa vuotta, mutta se voi olla vanhempikin.

– Vanhoista näytteistä iän saaminen on vaikeaa, ja on tavallista että vanhoista kivistä saadaan vain minimi-ikä

Muokattu 5.3. klo 20:46: Jutun loppuun lisätty, että asiasta kertoi ensimmäisenä nettijulkaistu Tiedetuubi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.