Syyte kansanryhmää vastaan kiihottamisesta johtanut tuomioon lähes aina

Syyte kansanryhmää vastaan kiihottamisesta johtaa tuomioon hyvin usein. Viiden viime vuoden aikana jopa 84 prosenttia rikosnimikkeen syytteistä johti tuomioon oikeudessa ja vain 16 prosenttia syytteistä hylättiin.

Kaikkiaan käräjäoikeuksissa käsiteltiin vuosina 2012–2016 yhteensä 32 syytettä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta.

Tuomioista lähes kaikki olivat päiväsakkoja. Vain yhdessä tapauksessa syytetty tuomittiin yhdyskuntapalveluun ja yhdessä tapauksessa syytetyn katsottiin syyllistyneen syytettyyn rikokseen, mutta hänet jätettiin rangaistukseen tuomitsematta.

Tiedot tuomioista perustuvat Savon Sanomien Tilastokeskukselta pyytämiin aineistoihin.

Valtakunnansyyttäjänvirasto vetää linjaa

Kiihottamisella kansanryhmää vastaan tarkoitetaan yleisölle levitettyä viestiä tai muuta tietoa, jossa uhataan tai solvataan jotain ryhmää etnisyyden, ihonvärin, uskonnon, seksuaalisuuden tai muun vastaavan tekijän vuoksi.

Syytteitä nimikkeellä on ollut vähän, mutta niistä tulleiden tuomioiden prosentti on ollut iso. Osasyynä asiaan voi olla, että syytteen nostamisesta päättää Valtakunnansyyttäjänvirasto eli käytännössä apulaisvaltakunnansyyttäjä.

Sananvapausrikosten syytteiden nostosta päättämisen keskittäminen on tuonut niihin yhdenmukaista linjaa.

Rikosilmoitukset nimikkeellä ovat viime vuosina lisääntyneet, mutta poliisin tutkinnat näkyvät vasta viiveellä syytteissä ja tuomioissa.

Tuomioista 14 annettiin jo vuonna 2012. Sen jälkeen viime vuosina tuomioita on annettu 1-5 per vuosi.

Tänä vuonna oikeudenkäynteihin on tulossa huomattavasti aiempaa enemmän syytteitä kyseisellä rikosnimikkeellä. Tämän vuoden tilastointi on kuitenkin vielä kesken.

Oikeus: Yhteiskunnallinen keskustelu ja solvaaminen on kaksi eri asiaa

Nainen panetteli muita netissä kuukausia - törkeitä viestejä joka kuukausi

Tuomio: Mies kirjoitti nettiin uhkauksia maahanmuuttajille

Rikosilmoitukset kansanryhmää vastaan kiihottamisesta viisinkertaistuneet