Syyttäjä: Poliisijohto tiesi Aarnion johtaman huumepoliisin epäselvyyksistä – kaikki syytetyt kiistävät syytteet

Syyttäjät vaativat ex-poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle, Helsingin ex-poliisikomentaja Jukka Riikoselle ja Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapiolle enintään neljän kuukauden ehdollista vankeutta ja vähintään ankaraa sakkorangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Lisäksi Helsingin huumepoliisin entiselle päällikölle Jari Aarniolle ja kahdelle muulle poliisille vaaditaan enintään neljän kuukauden ehdollista vankeutta. Eilen syytteen saaneen KRP:n päällikkö Robin Lardotin osalta syytteiden tai rangaistusvaatimusten sisältö ei ole vielä julkinen.

Syyttäjien mukaan yhteensä seitsemän entistä tai nykyistä poliisia on syyllistynyt virkarikokseen, kun Aarnion johtama Helsingin huumepoliisi jätti rekisteröimättä käyttämänsä alamaailman tietolähteet. Esimiesten osalta syytteissä on kyse huumepoliisin valvonnan epäillystä laiminlyönnistä.

Syyttäjien mukaan poliisijohto tiesi, että Aarnion johtaman yksikön toimintaan liittyy epäselvyyksiä, mutta jätti siitä huolimatta asian selvittämättä.

– Paatero on jo vuonna 2009 pyytämänsä kirjallisen selvitysten perusteella tullut tietoiseksi siitä, että Helsingin poliisilaitoksella tietolähteiden käyttöön ja rekisteröintiin on liittynyt ongelmia ja että tietolähdetoimintaa koskeva valvonta on ollut puutteellista, haastehakemuksessa todetaan.

Paateron alaisten, Riikosen ja Aapion tietoisuus ja ongelmiin puuttumattomuus taas on syyttäjien mukaan alkanut vuonna 2012.

Kaikki syytetyt kiistävät syyllistyneensä rikoksiin.

Syyttäjät: Aarnio hävitti rekisterimerkinnät ja laiminlöi rekisteröinnin 

Aarnion osalta syytteissä on kyse siitä, että hän on syytteen mukaan hävittänyt tai pyrkinyt hävittämään tietolähteitä koskevat rekisterimerkinnät arviolta vuoden 2008 loppupuolella ja laiminlyönyt huolehtimisen siitä, että Helsingin poliisilaitoksen yleisimmin käyttämät tietolähteet rekisteröidään sisäasianministeriön asetuksen edellyttämällä tavalla.

– Aarnio on laiminlyönyt puuttumisen virheisiin tietolähteen käytön luotettavassa kirjaamisessa keskeisiltä osin sekä kulu- ja palkkiolaskujen puutteellisessa yksilöinnissä. Aarnion menettelystä johtuen tietolähdetoiminnan valvonta on vaikeutunut, haastekirjelmässä sanotaan.

Aarnion toinen alainen, järjestelmällisen tietolähdetoiminnan toteuttamisesta vastaava rikostarkastaja taas jätti syyttäjän mukaan tekemättä päätökset henkilöiden hyväksymisestä tietolähteiksi. Myös tietolähdetoiminnan valvojana toiminutta rikosylikonstaapelia syytetään rekisteröintien laiminlyönnistä.

"On täytynyt voida luottaa alaisten toimintaan" 

Entisen poliisiylijohtaja Paateron kirjallisen vastauksen mukaan tietolähdetoimintaan liittyvät yksityiskohdat eivät edes kuulu poliisiylijohtajan pöydälle. Hän vetoaa tietämättömyyteensä ja siihen, että hänen on täytynyt voida luottaa alaistensa toimintaan.

Paateron mukaan syytteessä esitetty käsitys poliisiylijohtajan virkatehtävien ulottuvuuksista on täysin virheellinen. Paateron mukaan hänelle ei lisäksi ole tuotu käsiteltäväksi sellaisia tietolähdetoimintaan liittyviä ongelmia, jotka eivät jo olisi olleet keskusrikospoliisin ja syyttäjän tiedossa.

Helsingin poliisin poliisikomentajana toimineen, ex-poliisipäällikkö Riikosen mukaan säännöt, joita hän on syytteen mukaan rikkonut, eivät ole olleet voimassa. Riikonen myös kiistää syytteen vanhentuneena.

Myös Aarnio vetoaa teon vanhenemiseen ja siihen, että syytteen mukaisena tekoaikana ei ole hänen mukaansa ollut voimassa mitään lakia tai muuta säännöstä, joka olisi velvoittanut rekisteröimään tietolähteet.

Apulaispoliisipäällikkönä toimineen Aapion mukaan päivittäisjohtamisen yhteydessä ei tullut esille seikkoja, joiden perusteella hän olisi voinut päätellä tietolähdetoiminnan järjestämisessä olleen puutteita. Aapion vastauksen mukaan apulaispoliisipäällikön tehtäviin ei kuulunut tietolähdetoiminnan organisaation määrääminen eikä sen hallinnollinen valvonta eikä Aapiolla ole ollut kurinpitovaltaa päällystöön kuuluviin poliisimiehiin.


KRP:n päällikkö samaan käsittelyyn 

Poliisijohdon virkarikossyytteiden käräjäkäsittely alkoi tänään kymmeneltä Helsingin käräjäoikeudessa valmisteluistunnolla. Valmisteluistunnossa sovitaan muun muassa jutun aikatauluista ja käydään mahdollisesti läpi osapuolten väitteitä.

Istunnon aluksi käräjäoikeudessa alettiin pohtia sitä, käsitelläänkö samassa käsittelyssä Lardotin syytettä ja millä aikataululla.

Lardotia oikeudessa edustava asianajaja Markku Fredman totesi istunnon aluksi, että haastetta ei hänen tietääkseen ole edes laadittu saati annettu tiedoksi hänen päämiehelleen. Hän sai eilen 460-sivuisen Lardotia koskevan esitutkintapöytäkirjan tiedokseen ja totesi, että valmistautumisaikataulu on tiukka.

– Tilanne on epäselvä. Erittäin huonolta vaihtoehdolta kuulostaisi sekin, että olisi erillinen oikeudenkäynti, Fredman totesi.

Oikeuden puheenjohtaja totesi, että se ei tule onnistumaan, eli Lardot pyritään saamaan syytettyjen penkille samassa käsittelyssä muiden kanssa.

Laillisuusvalvonnasta vastannut jäi ilman syytettä 

Jutussa oli epäiltynä myös Poliisihallituksen laillisuusvalvonnasta vastannut poliisiylitarkastaja, mutta hänen syytteensä ehti vanhentua. Hän osallistui vuonna 2012 Helsingin poliisissa tehtyyn laillisuusvalvontatarkastukseen, jossa ilmeni, ettei tietolähteitä ei ole rekisteröity, koska tietolähteet eivät ole antaneet suostumustaan rekisteröintiin. Esitutkinnan mukaan suostumuksen puuttuminen ei ole kuitenkaan lakiin tai asetukseen perustuva peruste kirjaamatta jättämiseen.

Hänen myös epäiltiin jättäneen kertomatta havaitsemansa epäkohdat poliisijohdolle tai poliisiylijohtajalle. Hänen syytteensä peruutettiin heinäkuussa, sillä syytettä ei ehditty antaa hänelle tiedoksi riittävän ajoissa.

KRP:n päällikölle Robin Lardotille virkarikossyyte – "Olen todella yllättynyt"