Tällaisia ovat armeijan korkean teknologian naamioverkot - "toimivat erinomaisesti"

Puolustusvoimat on tilannut lisää naamioverkkoja korvaamaan vanhoja reikäverkkoja, joita melko monet ovat kiskoneet puolijoukkuetelttojensa ylle maastoharjoituksissa yöllä ja paikkaa vaihtaen.

Maavoimat tilasi verkkoja israelilaiselta Fibrotexilta jo syksyllä 2013 ja lunasti pari viikkoa sitten optionsa ostaa lisää. Uusia naamioverkkoja ei niin vain heitetä suojattavan kohteen ylle tai ripusteta karahkaan. Ne pystytetään kohotinsauvajärjestelmillä eli käyttötarkoitustaan varten suunnitelluilla "tukikepeillä".

Niin kutsutut kohotinsauvajärjestelmät toimittaa Kuopiossa toimiva IC2 Feeniks Oy, jonka tehtaanjohtaja Kalevi Rautiainen kertoo, että isot yhteistyökumppanit tuovat vakautta markkinamyllerryksessä.

Fibrotex mainostaa verkkojensa antamaa suojaa esimerkiksi tutkalta, lämpökameroilta ja lähi-infrapuna- sekä UV-sensoreilta.

Pioneeritarkastaja Jouko Rauhala maavoimien esikunnasta ei voi avata häivetekniikkaa tarkemmin mutta antaa ymmärtää, että nykyvaatimukset täyttyvät.

– Verkot toimivat erinomaisesti sähkömagneettisen spektrin eri alueilla toimivia uhkasensoreita vastaan, eversti Rauhala kertoo.

Puhtaaseen ja likaiseen talveen

Kaksipuolisten verkkojen kuviovaihtoehdot ovat kesä/talvi, kesä/urban ja puhdas talvi/likainen talvi. Kansainvälisiin tehtäviin olisi aavikkokuosia. Verkoilla suojataan ajoneuvoja, asejärjestelmiä, kalustoa ja muuta toimintaa.

Kappalehintoja tai määriä ei kerrota.

Fibrotex on sitoutunut alalla normaaliin vaitioloon siten, ettei suoraa kontaktia saada lehtijuttua varten puhelimella tai sähköpostilla.

Välikäsien kautta tavoitettu yhtiön edustaja haluaa korostaa, että verkot on suunniteltu suomalaisiin olosuhteisiin, ja tämä pätee sekä kuviointiin että muihin häiveominaisuuksiin.

Keveiden kannatinjärjelmienkin on kestettävä esimerkiksi lunta ja pakkasta.

Vähän alle kymmenen miljoonan euron hankinta toimitetaan 2016–2018. Edellinen seitsemän miljoonaa maksanut erä toimitettiin 2014–2015.

Puolustustarvikehankinta israelilaiselta yhtiöltä herätti myös kritiikkiä, jonka silloinen puolustusministeri Carl Haglund (r.) kuittasi Taloussanomille, että kriitikoiden olisi pitänyt olla äänessä, kun päätöksiä tehtiin. Haglund totesi, että hankinnoissa noudatetaan EU:n ja YK:n linjauksia.

Alan kauppaa Suomi ja Israel ovat tehneet ennenkin ja suuremmilla summilla.

Suomi on ainoa, jonka vuosikymmeniä toiminut Fibrotex mainitsee nimeltä asiakkaakseen nettisivuillaan. Yhtiön omistaja Adi Blum kertoo tiedotteessa, että tästä yhteistyöstä ollaan ylpeitä.

Seuraavaksi suojataan ajoneuvoja

Ensi vuosikymmelle jatkuvan maastouttamishankkeen seuraava vaihe kilpailutetaan erikseen. Rauhalan mukaan perusratkaisuina lienevät joko mukana kulkevat liikkuvan kohteen maastouttamisjärjestelmät tai olemukseltaan nykyisten kaltaiset naamioverkot.

– Uskoisin, että verkkohankintoja jatkamme ainakin muodossa tai toisessa, Rauhala sanoo.

Hankinnat on pilkottu, koska tekniikka kehittyy ja kustannustehokkaita ratkaisuja selvitetään. Puolustusvoimien tutkimuslaitos tukee hanketta häiveteknisellä tutkimusohjelmallaan.

Vanhat verkot sopivat yhä koulutuskäyttöön. Uusia verkkoja käytetään paitsi mahdollisessa kriisitilanteessa myös varusmiesten koulutuksessa ja kertauksissa.

– Kaikkein vanhimpia verkkoja, jotka ovat sanotaanko häivetekniseltä suorituskyvyltään vanhimpia, niin niistä me tietenkin luovumme. Sitä mukaa kun hankimme uutta, pystymme vanhimmista luopumaan, Rauhala sanoo.

Armeijan hylkäämiä vanhoja verkkoja ovat ostaneet ainakin metsästäjät.

– Kaikkein vanhimmissakin verkoissa on erittäin hyvä visuaalinen suoja.