Tänä syksynä on nähty valtavia hanhiparvia – katso kuvat lintujen syysmuutosta

Sunnuntaiaamuna Ilkka Markkasen oli tarkoitus opastaa Puutossalmen lossin aallonmurtajalla aloittelijoita muuttolintujen tarkkailussa.

– Arktisia hanhia oli tarkoitus katsella, mutta siellähän oli etelän puoleinen tuuli, niin hanhia ei mennyt ollenkaan. Muutto oli oikeastaan seis suurempien vesilintujen osalta, Kuopion Lintuyhdistys Kuikan retkikummi Markkanen kertoo.

Syys–lokakuun vaihde on perinteisesti hyvää aikaa tarkkailla arktisten hanhien, eli pääasiassa sepelhanhien ja valkoposkihanhien, muuttoa. Markkasen kirjanpidon mukaan viime vuonna syyskuun 29. ja 30. päivä olivat vilkkaimmat muuttopäivät.

– Ajoitus riippuu tuulista ja keleistä. Se voi mennä lokakuunkin puolelle, Markkanen toteaa.

– Vesilintujen muutto käynnistyy, kun pohjoisessa on muutama aste pakkasta. Silloinhan ne lähtevät aina. Laiduntaminen on hankalampaa, kun tulee pakkaskelit ja lunta sataa.

Hanhet lähtevät Siperian pohjoisosista tundralta Barentsinmeren yli pitkälle vaellukselleen, joka vie usein Suomen kautta Länsi-Eurooppaan. Esimerkiksi Hollanti on suosittu talvehtimispaikka.

Tänä vuonna Pohjois-Savoon ei ole kerääntynyt samanlaisia jättiparvia kuin viime vuonna. Silloin Riistavedellä ja Maaningalla nähtiin kymmenenkin tuhatta hanhea yhdellä pellolla. Markkasen mukaan Pohjois-Karjalassa on sen sijaan nähty tänä syksynä jopa 150 000 hanhen parvi. Toinenkin parvi käsittää kunnioitettavat 80 000 lintua.

Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Lehtoranta katselee juuri kotipihassaan Juuassa 300 valkoposkihanhen laskeutumista pellolle, kun hän vastaa puhelimeen. Lehtoranta vahvistaa, että Rääkkylässä on nähty tänä vuonna 80 000 hanhen parvi. Suurimmaksi hän muistelee 100 000 linnun parvea, muttei kiistä 150 000 hanhen parven mahdollisuutta. Havaintoja on niin paljon, ettei kaikkia välttämättä huomaa.

– Mutta todella merkittäviä kerääntymiä, Lehtoranta toteaa.

Lehtoranta kertoo, että hanhien muutto Suomen kautta on yleistynyt kymmenisen vuotta. Tämän syksyn parvet ovat olleet suurempia kuin ennen.

– Tämä on uutta ilmiötä, ja hanhilla on selvästi uutta muuttotaktiikkaa. Ennenhän valkoposkihanhilla oli pääasiassa ylimuuttoa. Ne menivät itärajan pinnassa, ja vain huono keli saattoi tipauttaa parvia levähtämään pelloille. Nyt Pohjois-Karjalan pohjoisosissakin näkee, että tämä on nyt täysin jokavuotista.

Lehtorannan mukaan linnuilla on paikallistuntemusta. Ne ovat havainneet, että Pohjois-Karjalasta ja siitä etelään Kaakkois-Suomeen päin löytyy hyviä peltoja, joilla voi pysähtyä tankkaamaan muuttomatkan aikana. Nuoret linnut oppivat tavat vanhojen perässä.

Muutokset Venäjällä ovat saattaneet myös saada hanhet suosimaan Suomen puolta.

– Siellähän on viljelyt muuttuneet hyvinkin paljon, ja isojakin peltoalueita on jäänyt heitteille. Kuloheinikko ei enää palvele hanhien levähdyspaikkoina.

Lintujen muutto on ollut hitusen aikaisessa tänä syksynä Lehtorannan arvion mukaan.

– Normaalisti kuun vaihde pitäisi olla parasta aikaa, mutta isot massat tulivat jo lähes pari viikkoa sitten. Sekin varmaan liittyy uuteen muuttostrategiaan.

Myös joutsenet ovat jo alkaneet kerääntyä parviin, mutta niiden muutto käynnistyy vasta kun järvet alkavat jäätyä.

– Joutsenet roikkuvat niin pitkään kuin lumi- ja jäätilanne antaa myöten. Niitähän on nykyisin ihan jouluun asti, ja vuodenvaihteen tienoillakin näkee vielä näilläkin korkeuksilla satapäisiä parvia, Lehtoranta sanoo.