Tästä syystä bioetiikasta on apua lääkäreille

Mikä ihmeen sana tämä bioetiikka on? pohti filosofian maisteri Heikki Saxén väitöstyötään aloittaessa. Hän ei ole ainoa, jota asia on mietityttänyt, sillä Yhdysvalloissa 1960–1970-luvuilla syntynyt tieteenala ei ole edelleenkään järin tunnettu Suomessa.

– Jo siinä, että bioetiikka-sana tulisi tutummaksi suomalaisille, on ollut tekemistä, Saxén myöntää.

Miten suhtautua, kun potilas kieltäytyy hoidosta, joka todennäköisesti pelastaisi hänen henkensä? Bioetiikan tärkeimpänä tehtävänä onkin keskustella elämästä ja siihen liittyvistä arvoista sekä kulttuuriin vakiintuneista tavoista useista näkökulmista. Saxénin mukaan on tärkeää, että esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyvät eettiset keskustelut eivät jäisi suljettujen ovien taakse, vaan keskustelut olisivat julkisia ja niihin voisivat osallistua kaikki.

– Tarkoituksena ei ole viedä päätöksentekoa muiden käsistä. Sairaalabioeetikko ei mene sanomaan sairaalaan: ”tämä on oikein ja tämä väärin”, vaan hän on keskustelun herättäjä.

Väitöskirjaa tieteenalan historiasta ja kehityksestä Tampereen yliopistossa tekevä Saxén painottaa, että bioeetikot eivät kyseenalaista tiedettä.

– Esimerkiksi rokoteasioissa tilastot ja tulokset ovat päteviä, mutta niiden lisäksi pitäisi olla avointa arvokeskustelua.

Yhdysvalloissa arvokeskustelu on ollut vilkasta vuosikymmenten ajan. 1960–1970-luvuilla keskustelua herättivät dialyysihoidot ja ehkäisymahdollisuudet.

Vastikään eräässä piirikunnassa Floridassa järjestettiin kansanäänestys siitä, voiko hyttysten geenejä muokata, jos sillä estetään zikaviruksen leviäminen.

– On aika rajua ajatella, että tällaisesta kysymyksestä järjestetään kansanäänestys. Kuvaavaa on kuitenkin se, että asiasta puhutaan avoimesti.

– Perinteisesti on pelätty, että jos keskustelu avataan, luottamus järjestelmään katoaa, mutta se ei näytä kadonneen ainakaan Yhdysvalloissa.

Saxénista Suomessa on ongelmana se, että asioista keskustellaan julkisesti lähinnä skandaalien, kuten narkolepsiakohun, yhteydessä.

– Uskomme hyvin voimakkaasti auktoriteetteihin ja ajattelemme, että viranomaiset hoitavat asiat. Jos on kriisi, komitea kasataan miettimään asiaa suljettujen ovien taakse.

Lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Samuli Saarni on asiasta eri mieltä.

– Mielestäni terveydenhuollosta pystytään keskustelemaan nykyään aika hyvin julkisesti: käynnissä oleva eutanasiakeskustelu on hyvä esimerkki siitä. On tärkeää, että ammattikunta keskustelee sisäisesti, mutta julkinen keskustelu tuo uusia näkökulmia, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärinä työskentelevä Saarni sanoo.

Bioetiikka voisi vähentää Saxénin mielestä lääkäreiden kuormitusta esimerkiksi tilanteessa, jossa päätös potilaan irrottamisesta hengityskoneesta on tehtävä ja kannettava vastuu jopa yksin.

– Lääkäreiden työn eettisestä kuormittavuudesta on raportoitu paljon. Uskon, että bioetiikka voisi auttaa lääkäreitä, vaikka heidän taakkaansa helpottaisivat varmasti myös hyvä työnohjaus ja tukirakenteet.

Myös Saarnin mielestä bioetiikasta ”voi olla ja onkin paljon apua”. Hän pitää bioetiikkaa tieteenalana erittäin hyödyllisenä.

–  Lääkäri joutuu tekemään päätöksiä, vaikka aikaa ja tietoa on usein rajallinen määrä. Bioetiikka auttaa jäsentämään perusteluja ja helpottaa päätöksentekoa ja sitä kautta auttaa varmasti myös työssä jaksamista. Jälkikäteen päätöksiä voi käydä läpi yhdessä myös bioeetikkojen tai muiden asiantuntijoiden kanssa ja syventää omaa ymmärrystään, Saarni pohtii.

Tapoja käydä eettistä keskustelua on Heikki Saxénin mukaan monia. Esimerkiksi sairaalan eri osastoille voitaisiin muodostaa pienempiä ryhmiä, joissa pohdittaisiin etiikkaa samanaikaisesti, kun päätöstä tehdään. Myös keskustelua herättelevistä sairaalabioeetikoista saattaisi olla apua, kuten myös kansalaisraadeista.

– Pääsin seuraamaan Harvardissa kansalaisraatia, jossa keskusteltiin esimerkiksi ebolasta. Lääkärit Harvardin sairaaloissa kuuntelivat, mitä ryhmät heille ohjeistivat.

Bioetiikka pohtii monia kysymyksiä

Bioetiikan tieteenala syntyi Yhdysvalloissa 1960–1970-luvuilla. Kehitysaskeleita tapahtui samanaikaisesti ympäri maailmaa.

Bioetiikka on vakiintunut Yhdysvalloissa keskeiseen asemaan. Tieteenala on levinnyt myös esimerkiksi moneen Euroopan maahan.

Bioetiikka pohtii esimerkiksi terveys- ja lääketieteiden parista nousevia eettisiä, moraalisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Heikki Saxén kuitenkin huomauttaa, että bioetiikka voi ottaa kantaa myös esimerkiksi ruokaan liittyviin kysymyksiin.

Unescon ensimmäisenä bioetiikan maailmanpäivänä 19.10.2016 Heikki Saxén palkittiin Turussa järjestetyssä tilaisuudessa bioetiikan edistämisestä Suomessa.

Bioetiikan instituutti (www.bioetiikka.fi) perustettiin Suomeen 2015. Heikki Saxén on hallituksen puheenjohtaja. Hänen vaimonsa Salla Saxén on Bioetiikan instituutin hallituksen jäsen.

Lähteet: Heikki Saxénin haastattelu ja Heikki ja Salla Saxénin julkaisu Miten bioetiikka voi muuttaa suomalaista terveydenhuoltoa? (2016)

Päätösten kanssa oli raskasta elää ennen ryhmää