Kanavan kallis hinta – sadat kuolivat työnsä ääreen

Varkauden Taipaleen kanavasta puhuttaessa puhutaan oikeastaan kolmesta eri kanavasta, joista jokaisella on oma tarinansa.

Ylivoimaisesti rankin historia on Taipaleen kakkoskanavalla. Sen rakentaminen osoittautui jo heti alussa suureksi inhimilliseksi kärsimysnäytelmäksi.

Saimaan kanava oli auennut 1856 ja lyhentänyt välimatkaa Pietariin, Englantiin ja Lyypekkiin.

Kun lisäksi etelästä alkoi suuntautua painetta kohti pohjoista, kävi ilmi, että Taipaleen kanavalla oli paha pullonkaula, joten vanha kanava olisi uudelleenrakennettava olosuhteista piittaamatta.

Varsinaiset rakennustyöt Taipaleessa alkoivat jouluaaton aattona vuonna 1867.

Suomessa elettiin parhaillaan suuria nälkävuosia, koska huono sää oli aiheuttanut monta surkeaa satovuotta peräkkäin.

Jotakin tilanteen vakavuudesta kertoo se, että nälänhätävuosina 1866–1868 kuoli 8 prosenttia koko Suomen väestöstä.

Taipale kakkostakin alettiin rakentaa hätäaputöinä, mikä tarkoitti sitä, että työmaille otettiin hädänalaisimmat henkilöt, ja palkka maksettiin muun muassa viljana.

Pian kanavointipäätöksen tultua julki Varkauteen alkoi saapua työhaluisia ympäri Suomea aina Pohjanmaata myöten. Kaikkiaan työvoimaa tuli 51:stä eri pitäjästä.

Vuoden 1868 tammikuun loppuun mennessä töihin oli pyrkinyt 900 henkeä, joista kuitenkin vain 600 voitiin palkata.

Monilla työläisillä oli mukanaan myös perheensä, mutta ei majapaikkaa. Niinpä osa työajasta jouduttiin käyttämään erilaisten suojien rakentamiseen asunnottomille.

Alkuvuodesta 1868 kanava-alueelle perustettiin oma sairaala, jonka lääkärille lankesi lähes ylivoimainen tehtävä työväen sairastuttua joukoittain kulkutauteihin, kuten keltakuumeeseen ja ripulitauteihin.

Suurin sairastuvuus keskittyi loppukevääseen: huhti–toukokuussa kanavatyömaalla kuoli 181 henkeä, kun koko vuonna työntekijöitä menehtyi 247.

Vainajien suuri määrä muodostui ongelmaksi, sillä ympäröivät seurakunnat eivät halunneet heitä hautausmailleen. Niinpä kuolleet kuljetettiin joukkohautoihin Varkausmäkeen.

Kesän tullen olot kanavalla alkoivat parantua nopeasti, kun koko maassa saatiin normaali viljasato.

Nälkävuosien kurjuus ei kuitenkaan haihtunut ihmisten mielistä yhtä nopeasti. Kun Viroon iski nälänhätä vuonna 1869, kokosi Taipaleen kanavan työväki 43 markan rahalahjan naapurimaahan lähetettäväksi.

Kakkoskanavan vihkiäisjuhla järjestettiin 16.9.1871. Kanava ja sulut oli koristeltu viirein ja viheriäisin kranssein, ja paikalla oli monia aikansa merkkihenkilöitä.

Tilaisuudessa pidetyssä puheessa muisteltiin työväen kärsimyksiä ja kiiteltiin insinöörejä hyvästä työstä. Ensimmäinen laiva kulki kanavan läpi jo samana päivänä.

Kakkoskanava palveli teollisuutta ja kaupankäyntiä liki sata vuotta, kunnes vuonna 1967 se korvattiin nykyisellä syväväyläkanavalla.

Kokonaisvaltainen virkistysalue

- Ensimmäinen kanava Varkauden Taipaleeseen valmistui vuonna 1840.

- Kanavalla haluttiin helpottaa kauppatavaran, kuten lihan, kalan ja puun viemistä Savosta Venäjälle.

- Kakkoskanava valmistui 1871 ja palveli teollisuutta, kaupankäyntiä ja matkustajaliikennettä aina vuoteen 1967 saakka, jolloin nykyinen, eli kolmas kanava rakennettiin.

- Nykyisin Taipaleen kanavaa käyttävät muun muassa huviveneilijät, ja sen lähistöllä sijaitsee myös Varkauden vierasvenesatama.

- Kanavan läpi kulkee edelleen myös teollisuustuotteita Varkaudesta maailmalle ja päinvastoin, mutta puunuitto on lakannut lähes kokonaan.

- Tällä hetkellä kanavalla toimivat esimerkiksi kanavamuseo ja kahvila, minkä lisäksi kanava-aluetta ympäröivä luonto on varkautelaisten keskuudessa suosittu virkistysalue.

Jutun lähteinä on käytetty Irma Westersundia, Varkauden museotoimenjohtajaa Hanna-Kaisa Melarantaa, Hannu Soikkasen "Varkauden historia" -teosta sekä Turkka Myllykylän "Suomen kanavien historia" -teosta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Syvänniemeltä vietiin rautaa ja lankarullia ulkomaille

Hautausmaa on täynnä harvinaisia muistomerkkejä

Suorat linjat suojelivat Kuopiota tulipaloilta

Väisälänmäki houkutteli taiteilijat ja tavikset

Varpaisjärven kirkko tehtiin kahdessa vuodessa

Pieksämäen vanha kirkko: harvinaista 1700-luvun maalaustaidetta

Lapio heilui saksalaisten pelossa

Ylä-Savo sai muurinpohjaletut Suomen sodan ansiosta

Paljakan kallio kertoo viestin menneisyydestä

Meijeri toi uusia tuotteita ja kehitystä kyläyhteisöön