Tausta: Portugalin huumemallissa on paljon samaa kuin Suomen käytännöissä

Euroopassa on paljon puhuttu Portugalin huumeiden käytön dekriminalisionti-mallista, johon maa siirtyi vuonna 2001. Todellisuudessa siinä on paljon samaa kuin miten Suomessa toimitaan nykyään. Ero on siinä, ettei Suomessa huumeidenkäyttäjiä vaadita menemään terapiaan eikä terapiaa huumevieroitukseen ole saatavilla niin paljon kuin Portugalissa.

Portugalissa huumeiden käyttö on kiellettyä ja poliisi puuttuu siihen. Käyttäjä usein otetaan kiinni ja ohjataan seuraamuslautakuntaan. Ero on siinä, että prosessi katsotaan hallinnolliseksi, kun se taas Suomessa on rikosoikeudellinen.

Yleisimmät rangaistukset ovat silti samankaltaisia: varoitus/huomautus, yhdyskuntapalvelu tai sakko. Molemmissa maissa nuoret ohjataan puhutteluun ja lastensuojelullisten toimien piiriin. Lisäksi molemmissa maissa on käytössä matkustuskieltoon määrääminen, mutta Portugalissa sitä käytetään herkemmin.

Molemmissa maissa on käytössä myös hoitoonohjaus. Suomessakin syyttäjä voi tehdä syyttämättäjättämispäätöksen tai oikeus luopua rangaistuksesta, jos henkilö on sitoutunut hoitoon. Nämä ovat myös erittäin usein käytettyjä.

Portugalissa huumeiden käytöstä kiinni jääminen voi johtaa myös sosiaalitukien menetykseen tai tiettyjä paikkoja koskevaan lähestymiskieltoon toisin kuin Suomessa.

Portugalin mallin ja Suomen käytäntöjen suurin ero on siinä, että Suomessa huumeiden käyttäjille on tarjolla melko vähän yksilö-, pari- ja ryhmäterapiaa, sillä Suomessa käyttäjät haluavat yleensä lääkehoitoa. Myös terveydenhuollossa suositaan lääkehoitoa, sillä se on halvempaa kuin terapiaan perustuva hoito.

Portugalissakin kuntoutustarjontaa on kuitenkin nykyään vähennetty säästösyistä.

Suomen julkisessa keskustelussa ei ole myöskään totuttu vaatimaan huumeiden käyttäjiä heti sosiaalityöntekijän puheille ja terapiaan. Portugalissa esimerkiksi "viihdekäyttäjinä" itseään pitävät huumeiden käyttäjät ohjataan sosiaaliseen ja psykologiseen arviointiin.

Suomessa aikuiselle huumausaineen käyttörikoksesta seuraa yleensä sakko, mutta hoitoon hakeutuneelle tai ensikertaiselle huomautus. Nuorille seuraus on puhuttelu, mutta usein toistuessa sakko.

Huumausaineiden käyttörikosen merkintä ei Suomessa suoraan vaikuta nuoren tai aikuisen opintoihin tai töihin, sillä poliisin rekisterit ovat salassapidettäviä. Ainoastaan tietyillä aloilla henkilöstä saa teettää turvallisuusselvityksen. Usein näissä ammateissa on myös päihdeseula eli huumeiden käyttö paljastuu siinä.

Alaikäisellä rekisteritieto poistuu merkinnän vanhenemisen vuoksi yleensä ennen kuin hän voi olla hakemassa vastuutyöhön.

Suomessa ei ole esitetty sitä, että huumeiden käytöstä kiinnijääminen tai huumeiden myyntikään vaikuttaisi sosiaalietuuksiin.

Huumausaineiden käyttörikoksista suureen osaan liittyy muita, vakavampia rikoksia