Terveystieto ja yhteiskuntaoppi rynnistävät ohi historian ja maantieteen

Terveystieto ja yhteiskuntaoppi ovat kiilanneet muun muassa historian ohi, kun abiturientit valitsevat mitä aineita he kirjoittavat ylioppilaskokeissa. Myös fysiikka, kemia ja biologia ovat parantaneet asemiaan. Pitkän ja lyhyen matematiikan yo-kokeeseen ilmoittautuneiden määrät ovat vain hiukan laskeneet. Tiedot selviävät ylioppilastutkintolautakunnan tilastosta, joka kertoo ilmoittautumiset eri yo-kokeisiin vuosina 2007–2016.

Koko maan trendit näkyvät Kuopion Kallaveden lukion abien yo-koevalinnoissa.

– Terveystieto on meilläkin valtavan suosittu, niin syksyllä kuin keväällä. Uskonnon suosio on hiipunut, samoin maantieteen. Yhteiskuntaoppia kirjoitetaan paljon, kertoo Kallaveden lukion apulaisrehtori Tiina Karjalainen.

Fysiikassa ja varsinkin kemiassa on kasvua.

– Monet haluavat lääkäriksi tai sitä lähellä oleville aloille, Kallaveden opinto-ohjaajat eli ”opot”, Antti Immonen ja Anne Sivén kertovat.

Lääketieteen valintakoe perustuu nykyisin lukion biologian, kemian ja fysiikan tiedoille eikä Galenos-valintakoekirjojen pänttäämiseen.

– Yhteiskuntaopin suosiota on nostanut puolestaan se, että oikeustieteellinen kiinnostaa monia, Immonen sanoo.

Yhteiskuntaoppia pidetään myös helppona aineena.

Oma kiinnostus ohjaa vahvasti sitä mitä aineita lukiossa opiskelee, arvioivat Kuopion Kallaveden lukion abiturientit Roosa Pitkänen, Salla-Mari Romppanen, Roosa Pirinen, Nuutti Niiranen ja Iina Paananen.

Pitkänen ja Paananen kirjoittavat terveystiedon.

– Se on on aina kiinnostanut minua, Paananen perustelee.

Pirinen ja Niiranen kirjoittavat maantieteen.

– Olen aina tykännyt maantieteestä ja olen ollut siinä hyvä, Pirinen kertoo.

Klassikassa opiskeleva Tiia Suomalainen tuli uskonnon kertauskurssille Kallaveteen.

– Uskonnon valitsin koska se on helppo, yleissivistävä aine. Kirjoitan myös fysiikan, vaikka en siitä erityisemmin pidä, sillä haluan pyrkiä lääkikseen.

Uskonnon kirjoittaa myös Romppanen.

– Minua kiinnostavat muut uskonnot. Aine on yleissivistävä ja mielenkiintoinen.

Historian kirjoittajamäärien laskua voi selittää se, että aine koetaan työlääksi. Yo-kirjoituksiin tarvitaan kuusi kurssia, kun terveystiedossa vaatimus on kolme.

– Lisäksi esimerkiksi historian opettajia on viime aikoina koulutettu liian suuria määriä, joka heijastuu työllisyysnäkymiin ja myös alan houkuttelevuuteen, Immonen sanoo.

Biologian, maantieteen ja terveystiedon opettaja Maija Tusa tuo lisänäkökulman:

– Terveystieto ei ole helppo, jos haluaa hyvän arvosanan. Se vaatii laajaa asioiden yhdistelyä.

Apulaisrehtorin mukaan Kallaveden lukiossa historia säilyttänyt asemiaan ja psykologia on myös varsin suosittu kirjoitettava.

– Suurin muutos on tapahtunut siinä, että harvinaisia kieliä kirjoitetaan entistä vähemmän. Saksan ja ranskan kirjoittajamäärät ovat laskeneet tasaisesti jo pitkään, samoin italian ja espanjan. Venäjää on aina kirjoitettu aika vähän, Karjalainen kertoo.

Kun ruotsi ei ole enää pakollinen kirjoitettava, keskipitkän ruotsin kirjoittajien määrä menee alamäkeä.

–Jotkut opiskelijat tuntevat antipatiaa ruotsin opiskelua kohtaan. Ruotsi voi tulla kuitenkin vastaan esimerkiksi korkeakouluopinnoissa ja virkojen kielitaitovaatimuksissa, Immonen sanoo.

Valtakunnallisesti englanti on edelleen ykkönen pitkistä kielistä. Sen kokeeseen tuli viime vuonna 37 583 ilmoittautumista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.