Terveysvaikutukset eivät ole pelkkää kuvittelua

Kuopion Väinölänniemen avanto vetää lähes päivittäin puoleensa Marja-Liisa Pitkästä (31), Marja Haikaraista (55) ja Onerva Saarta (84).

Uimakopilla tutustuneet kokevat, että tehoja arkeen tulee juuri kylmistä kylvyistä.

Onerva Saari on hankkiutunut avantoon jo 20 vuoden ajan ja otaksuu, että hyvä terveys ja iloinen mieliala kumpuavat osin juuri tästä harrastuksesta.

Marja-Liisa Pitkänen on intohimoinen maastopyöräilijä, joka aloitti talviuinnin viime syksynä.

– Ilmat olivat pitkään lämpimät ja aloittaminen kävi pehmeästi.

Naiset arvioivat, että talviuinti suojaa esimerkiksi flunssalta ja erilaisilta kivuilta.

 

Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksen tutkija ja erikoistuva lääkäri Sergei Iljukov vahvistaa, että kylmähoidolla, johon voi lukea avantouinninkin, on tutkitusti lukuisia myönteisiä vaikutuksia elimistöön.

–Vaikutukset näkyvät myös pidemmällä aikavälillä. Ajan myötä avannossa kävijän verenpaine saattaa hieman laskea. Sisäelinten toimintaa säätelevän hermoston toiminta paranee.

– Lisäksi säännöllinen kylmähoito saa aikaan hormonaalisia muutoksia, jolloin esimerkiksi kipukynnys nousee.

Myös välittömät vaikutukset avannosta noustua kiinnostavat Iljukovia.

–Kokeneimmilla avantouimareilla reaktiot yleensä vaimenevat, mutta ainakin aloittelijan verenpaine, syke ja vireystila hetkellisesti kohoavat.

– Kylmämyrskyn yhteydessä erittyy hormonia nimeltä norepinefriini. Se tuo mukanaan hyvän olon ja lieventää kipuja.

Kylmähoito onkin hyväksytty tapa lievittää sekä akuutteja että kroonisia kiputiloja.

Iljukov huomauttaa, että hänen kännykässään on kuvia Pelicansien pukuhuoneesta ja jääkoneesta.

 

Jotkut väittävät, että avanto lisää vastustuskykyä.

–Havainnot empiirisellä tasolla tukevat tätä käsitystä, mutta mitään vakuuttava tieteellistä näyttöä siitä ei ole, Iljukov kuittaa.

Sydänsairaita tutkija varoittaa.

Myöskään harvinaisesta kylmäallergiasta kärsiville ei talviuintia suositella.

Iljukov kumoaa väitteen, että talviuinti laihduttaisi.

–Noviisilla kylmälle altistuminen kyllä hetkellisesti kiihdyttää aineenvaihduntaa. Energiankulutuksen kannalta kokonaisvaikutus kuitenkin jää pieneksi.

Unen laatu saattaa joillakin parantua.

 

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Hannu Rintamäki lisää, että avannon tuoma hyvä olo johtuu myös endorfiinista ja hetkellisen kovan stressin jälkeisestä rentoutumisesta.

– Mahdollisesti mielihyvä johtuu myös siitä voimakkaasta aistiärsykkeestä, jonka avannossa saa.

–Jotkut tutkimukset pitemmistä uinneista noin kymmenasteisessa vedessä osoittavat myös, että terveellisten antioksidanttien määrä kehossa kasvaa.

Kylmässä vedessä liikkeiden hallinta vaikeutuu viidestä kymmeneen minuutissa.

Hypotermia uhkaa noin puolessa tunnissa.

Ainakaan ensikertalaisen ei tule lähteä avantoon yksin, kun kylmässä tavallinen suonenvetokin voi olla kohtalokas.

 

Talviuinti on edullinen harrastus

Tuoreiden tutkimusten mukaan ainakin 100000 suomalaista suuntaa avantoon ainakin kerran viikossa. Silloin tällöin sitä kokeilee yli puoli miljoonaa suomalaista.

Suosio kasvaa Suomessa ja myös kansainvälisesti.

Kuopion Talviuimareissa on 600 jäsentä. Harrastajia on alakouluikäisestä yli kahdeksankymppisiin. Kuopiossa toimii myös Petosen talviuimareiden seura, johon kuuluu 50 henkeä.

Jäsenmaksu esimerkiksi Väinölänniemen avannossa käyvällä jää 90 euroon vuodessa. Avain koppiin ja saunaan maksaa 30 euroa.

Välineurheiluksikaan talviuintia ei voi sanoa. Uimapuku riittää. Osa käyttää myös hanskoja, tossuja ja myssyä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.