Tie amiksesta lääkikseen ei ollut helppo: "Luin vuoden ajan 6-9 tuntia päivässä"

Itä-Suomen yliopistossa Kuopion kampuksella lääketiedettä opiskelevan Sami Halmelan, 21, opiskeluhistoria ei ole tavanomaisimmasta päästä. Hän ei ole lainkaan käynyt lukiota, vaan on sen sijaan ennen yliopisto-opintojaan kouluttautunut ammattioppilaitoksessa sähköasentajaksi.

Halmela on lääketieteen opiskelijana harvinaisuus, sillä opetushallinnon tietopalvelun mukaan vuonna 2015 Suomen yliopistoissa opiskeli 160 725 opiskelijaa, joista vain 3 712 eli 2,3 prosenttia oli sellaisia, joilla oli aiemmin suoritettuna ammatillinen tutkinto, mutta ei ylioppilastutkintoa.

Samana vuonna lääketieteen opiskelijoita oli 6 275, joista vain 0,37 prosentilla oli aiemmin suoritettuna ammatillinen tutkinto, mutta ei ylioppilastutkintoa.

Halmela oli miettinyt lääkärin ammattia jo yläasteella, mutta ei pitänyt sitä silloin realistisena vaihtoehtona, koska oli kuullut, miten vaikeaa lääketieteelliseen pääseminen on. Vasta ammatillisen tutkinnon loppuvaiheessa syntyneeseen hakupäätökseen vaikutti lopulta työkaverin näyttämä esimerkki.

– Jo toisena opiskeluvuonna ammattikoulussa aloin miettiä, haluanko oikeasti olla tällä alalla seuraavat 40 vuotta. Aika nopeasti tulin siihen tulokseen, että en halua. Viimeisenä opiskeluvuonna työharjoittelupaikan työkaveri haki hammaslääkikseen. Ajattelin, että miksi ei.

Halmela myöntää, ettei tie ammattikoulusta yliopistoon ollut helppo. Ammatillisesta tutkinnosta ei saa lääketieteelliseen pyrkiessä mitään lisäpisteitä. Sen sijaan lisäpisteitä saa, jos kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa hyvät arvosanat luonnontieteellisistä aineista.

Hän pääsi sisään koekiintiöstä, jossa huomioidaan pelkästään pääsykokeen tulokset.

– Aloin lukea lääkiksen pääsykokeisiin heti valmistuttuani ammattikoulusta. Luin kesästä 2014 lähtien puoli vuotta ja tein samalla osa-aikaisena töitä. Silloin luin joka päivä 6–8 tuntia. Sitten tuli intti, joka keskeytti lukemisen.

Ensimmäisen kerran Halmela meni pääsykokeisiin keväällä 2015, mutta sanoo tienneensä, ettei ollut silloin ehtinyt armeijan takia lukea tarpeeksi. Kesällä 2015 hän aloitti lukemisen uudestaan ja luki koko vuoden noin 6–9 tuntia joka päivä. Kevään 2016 haussa hän pääsi sisään lääketieteelliseen ja aloitti opinnot viime syksynä. Vantaalta kotoisin oleva Halmela haki opiskelemaan nimenomaan Kuopioon siksi, että piti Kuopiota mukavana kaupunkina. Hän oli ennen muuttoaan käynyt Kuopiossa muutaman kerran.

– Olen tykännyt olla täällä. Joka päivä olen viihtynyt enemmän.

Halmela sanoo, että hänen kanssaan samalla vuosikurssilla on pari muutakin ammattikoulusta valmistunutta, mutta muuten ilmiö on harvinainen.

– Yleisempää on mennä ammattikoulusta ammattikorkeakouluun. Koulussa ei oikeastaan edes juurikaan tuotu esiin mahdollisuutta hakea yliopistoon.

Hän ei kuitenkaan haluaisi muuttaa ammatillisen koulutuksen sisältöä, sillä loppujen lopuksi vain pieni osa haluaa pyrkiä ammattioppilaitoksista yliopistoon.

Halmela kokee taustastaan huolimatta olevansa opinnoissa samalla viivalla lukion käyneiden kanssa.

– Tunnen kuuluvani joukkoon ja olevani samalla tasolla muiden opiskelijoiden kanssa.

 

Suurimmalla osalla on yo-tutkinto

Vuonna 2015 Suomen yliopistoissa opiskeli 160 725 opiskelijaa.

Yliopisto-opiskelijoista vain 3 712 eli 2,3 prosenttia oli sellaisia, joilla oli ammatillinen tutkinto, mutta ei ylioppilastutkintoa.

Lääketieteen opiskelijoita oli tuolloin yhteensä 6 275, joista vain 0,37 prosentilla oli ammatillinen tutkinto, mutta ei ylioppilastutkintoa.

Oikeustieteen opiskelijoissa vastaava prosenttiosuus oli 0,9 prosenttia, kasvatustieteissä ja psykologiassa 2,32 ja kielitieteissä 1,39.

Syksyllä 2016 alkaneeseen lääketieteen koulutukseen hakeneista 291 ei ollut suorittanut ylioppilastutkintoa. Näistä hakijoista viisi eli 1,72 prosenttia sai ja vastaanotti paikan.

Oikeustieteen vastaava luvut ovat 288 hakijaa, joista kahdeksan eli 2,78 prosenttia sai ja vastaanotti paikan.

Prosessi, kemian ja materiaalitekniikassa ilman yo-tutkintoa hakeneita oli 45, joista kaksi eli 4,4 prosenttia sai ja vastaanotti paikan.

Lähteet: vipunen.fi, Valmiina valintoihin -raportti

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Amiksesta lääkikseen ponnistaneen tarina valloitti somen: "Asenne on rock"

Ministeriö selvittää ammatillisten tutkintojen hyödyntämistä opiskelijavalinnoissa