Tiedot seksuaalisesta häirinnästä iskivät vasten kasvoja: "Järkyttävää, ettei lapsia ja nuoria ole uskottu"

Seksuaalisen häirinnän kitkeminen kouluista vaatii ennen kaikkea asennemuutosta, sanoo johtaja Matti Lahtinen Opetushallituksesta.

– Mitkään koulun mainetekijät eivät saa olla syynä siihen, että asiat hoidetaan hiljaisuudessa, Lahtinen sanoo.

Opetushallituksen mukaan seksuaalisen häirinnän torjuntaan liittyvä lainsäädäntö on kunnossa. Kaikki kunnat eivät kuitenkaan ole luoneet kouluille käytäntöjä häirinnän tunnistamiseksi ja kitkemiseksi.

– Meillä on isoja kaupunkeja, joissa seksuaalisen häirinnän vastainen suunnitelma saattaa olla pelkkä käsitteen määritelmä, eikä edellytettyjä toimenpiteitä ole kuvattua lainkaan, kertoo opetusneuvos Kristiina Laitinen.

Laitisen mukaan Opetushallitus ei nimeä puutteellisesti toimineita kuntia.

 

Ohjeita häirinnän ehkäisyyn ja käsittelyyn

 

Seksuaalinen häirintä pitäisi saada kitkettyä kouluista ja nuorten elämästä kokonaan, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.). Hän tilasi marraskuussa Opetushallitukselta kouluille suunnatun oppaan, jonka on tarkoitus antaa konkreettisia neuvoja seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisyyn ja ilmi tulevien tapausten käsittelyyn.

– Mikään vähempi ei voi olla tavoite kuin nollatoleranssi, Grahn-Laasonen sanoo STT:lle.

Oppaassa huomioidaan esimerkiksi rehtorit ja opettajat yksityiskohtaisilla ohjeistuksilla. Kouluissa oppaaseen suhtaudutaan myötämielisesti, arvioi Suomen rehtorit -yhdistyksen puheenjohtaja Antti Ikonen.

– Tässä on halu kehittyä parempaan suuntaan. Koko viime vuosi on ollut hyvällä tavalla pysäyttävä ja seksuaalisen häirinnän torjumiseen on havahduttu ala kerrallaan. Nollatoleranssi on oltava, Ikonen sanoo.

 

Opetusministeri uskoo toimintakulttuurin muutokseen

 

Viime kuukausina julkaistut lehtijutut sekä viime vuoden kouluterveyskysely kertovat ongelman laajuudesta, ja herättivät myös ministerin.

– Erityisesti on järkyttänyt se, että silloin kun lapset ja nuoret ovat tuoneet hyväksikäyttötapauksia aikuisille esiin, niihin ei ole puututtu. Ei ole otettu vakavasti eikä uskottu, Grahn-Laasonen sanoo.

Ministerin mukaan avain häirinnän vähentämiseen ja tapausten perusteelliseen selvittämiseen on toimintakulttuurin muutos.

– Nyt on aivan viimeinen hetki laittaa toimintakulttuuri ja käytännöt kuntoon niin, että lapsia ja nuoria voidaan suojella kaikelta heitä vahingoittavalta häirinnältä ja hyväksikäytöltä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää keväällä oppimisyhteisöjen turvallisuuskulttuuria kehittävän toimenpideohjelman, jonka toteuttamiseen varataan viisi miljoonaa euroa.