Tiedot vanhenevat nopeasti ja kädet ovat täynnä töitä, perustelee sosiaali- ja terveysministeriö koronavirustietojen julkistamisen takkuilua

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat antaneet oikeuskanslerinvirastolle selvityksensä siitä, miksi joitakin koronavirustilanteeseen liittyviä tietoja ja muistioita on jätetty julkaisematta ja miksi niin sanottu Vihriälän työryhmä ei ole saanut haluamiaan tietoja. Oikeuskansleri pyysi selvitystä toukokuussa.

STM:n selvityksen mukaan koronaviruksen aiheuttama tilanne kuormittaa STM:ää erittäin paljon ja voimavarat on jouduttu keskittämään tilanteen hallintaan.

Samalla viruksesta ja sen käyttäytymisestä on STM:n mukaan saatu jatkuvasti uutta tietoa, jolloin tieto on myös vanhentunut nopeasti. Kun hallitus on tarvinnut tietoja päätöksentekonsa tueksi, niitä on valmisteltu useiden viranomaisten yhteistyönä täydentäen ja kommentoiden asiakirjoja sähköpostin, puhelimen ja skype-videopuhelupalvelun välityksellä.

–  Covid19-tilanteessa tieto vanhenee nopeasti, joten on ymmärrettävää, että tiedotusvälineiden edustajat haluavat kaiken mahdollisen tiedon mahdollisimman nopeasti. Valitettavasti STM:llä ei aina ole mahdollisuutta toteuttaa tiedotusvälineiden kaikkia toiveita, selvityksessä sanotaan.

Selvityksen mukaan asiakirjat tulevat julkisiksi, kun ne ovat valmiita käyttötarkoitukseensa, eli kun ne voidaan esimerkiksi luovuttaa hallituksen käytettäviksi. Koska uutta tietoa on tullut jatkuvasti, asiakirjoja on usein viilattu viime hetkeen saakka.

–  Usein asiakirjat jaetaan hallitukselle viime hetkellä tai vasta pöydälle tai olennaisin tieto esitellään vain power point -esityksenä. Tällöin tärkeintä on ehtiä saamaan hallituksen haluama ja tarvitsema tieto ajoissa esityskuntoon eikä niinkään tiedotusvälineiden käyttöön, selvityksessä kirjoitetaan.

THL ei halunnut "johtaa tarkastelijoita harhaan"

Selvityspyynnössä viitattiin myös siihen, että työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtama koronakriisin talousvaikutuksia selvittävä ryhmä ei ole saanut kaikkia haluamiaan tietoja. Vihriälän ryhmän raportissa mainitaan, että THL ei julkaissut kaikkia käyttämänsä mallin parametreja, joten laskelmia oli vaikea yksityiskohtaisesti toistaa, kun käytössä oli 21.4. päivätty skenaario.

THL vastaa noudattavansa toiminnassaan tarkoin lakia ja kertoo, että valmistuneiden mallinnusten tulokset ja niiden perustana olevat parametrit on julkaistu. Selvityksestä ei käy ilmi, milloin julkaisut on tehty ja missä määrin ne olisivat ehtineet olla Vihriälän työryhmän käytettävissä.

–  THL ei ole julkaissut keskeneräisiä ja luonnosmuodossa olevia mallinnuksia ja vastaavia yksittäisten asiantuntijoiden työpapereita niiden sisältämän epävarmuuden ja tarkistamattomien tulosten takia, jotka voisivat johtaa tarkastelijoita harhaan, selvityksessä sanotaan.

STM:n mukaan työryhmään kuuluva professori Roope Uusitalo olisi pyytänyt THL:ltä henkilötunnuksellista listaa kaikista tiedossa olevista koronavirustapauksista. Tällaista tunnisteista tietoa ei kuitenkaan luovutettu, vaan Uusitalo ohjattiin pyytämään anonymisoitua tietoa Findata-tietolupaviranomaisen kautta. STM:n näkemyksen mukaan THL:n toiminta perustui tässä lakiin.

"Epäonnistunut sananvalinta"

Selvityksessä selitetään myös kohua, joka nousi toukokuun alussa. Tuolloin Helsingin Sanomat uutisoi STM:n koronatoimista vastaavan johtajan Pasi Pohjolan kertoneen, että Suomen hybridistrategian perusteet eivät olleet ainoastaan epidemiologiset, vaan osaltaan myös oikeudelliset. Jutussa Pohjolan kerrottiin sanoneen, että viruksen on levittävä väestössä, jotta poikkeustoimien oikeudelliset perusteet säilyisivät.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) reagoi juttuun ilmoittamalla Twitterissä, ettei lausunto edusta hallituksen linjaa.

STM:n selvityksen mukaan artikkeli perustui pitkään ja useita teemoja käsitelleeseen haastatteluun, jossa Pohjola on yrittänyt selittää muun muassa valmiuslakiin liittyviä melko monimutkaisia seikkoja.

–  Tämä ei välttämättä ole helppo asia selostaa yksinkertaisesti, ja valitettavasti toimittaja valitsi lähtökohdakseen haastattelun sen kohdan, jossa käytettiin epäonnistunutta sananvalintaa, selvityksessä kirjoitetaan.

Selvityksen mukaan artikkelista ja varsinkin sen otsikosta voi saada kuvan, että valmiuslain ja sen nojalla tehtyjen rajoitusten voimassapito olisi STM:n itsetarkoitus, jonka vuoksi epidemian leviämistä ei haluttaisi ehkäistä. Ajatus on kuitenkin toinen, eli jos koronavirustilanne on Suomessa hyvä, perusoikeuksien rajoituksia voidaan ryhtyä purkamaan, kuten myös valtioneuvoston periaatepäätöksessä toukokuun alussa todettiin.

–  STM toteaa, että sen tiedossa ei ole, että valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteena olisi muunlaisia arvioita ja näkemyksiä kuin itse päätöksestä ilmenee.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.