Tiesitkö nämä 11 mielenkiintoista asiaa eläimistä? "Nisäkkäillä on samat 7 perustunnetta kuin ihmisillä"

Pystyvätkö koirat tuntemaan häpeää? Miten vahvoja eläinten seksuaaliset tunteet ovat? Tuoreen Millaista on olla eläin? -kirjan kirjoittanut, eläinten käyttäytymistä tutkiva evoluutiobiologi Helena Telkänranta vastaa muun muassa näihin kysymyksiin.

1. Mitä tunteita nisäkkäillä on?

Muilla nisäkkäillä on samat seitsemän perustunnetta (pelko, aggressio, suru, ilo, hoiva, seksuaalinen halu, leikkisyys) kuin ihmisillä. Ne kokevat myös todennäköisesti muita perustunteiden kaltaisia tuntemuksia, kuten nälkää, janoa ja sairauden tunnetta.

Nisäkkäillä on myös erilaisia perustunteista muodostuneita yhdistelmiä, kuten helpotuksen tunne, joka muodostuu, kun pelon tunne väistyy ja ilon tunne tulee tilalle. Yhteistä nisäkkäiden ja ihmisten välillä on myös se, että tunteet voivat olla lieviä, voimakkaita tai hyvin voimakkaita.

2. Miten vahvoina nisäkkäät kokevat tunteet?

Missään tutkimuksessa ei ole tullut esille mitään sellaista, mikä tukisi olettamusta, että muiden nisäkkäiden tunteet olisivat lievempiä kuin ihmisten. Sen sijaan on paljon viitteitä siitä, että ne olisivat olennaisesti yhtä voimakkaita, koska se, mitä aivoissa tapahtuu, on niin samanlaista. Vaikka tähän mennessä ei ole vielä kehitetty menetelmää, jolla voitaisiin suoraan mitata tunteiden voimakkuutta tai verrata sitä eri lajien välillä, tiedetään, että eläinten tunteet ovat voimakkaita ja vaikuttavat eläimiin intensiivisesti.

Älykkyydellä ei ole merkitystä tunteiden voimakkuudelle, kun puhutaan perustunteista, kuten ilosta tai pelosta.

3. Ovatko eläinten seksuaaliset tunteet vahvoja?

Ovat. Ne ovat aitoja, vahvoja tunteita siinä missä muutkin. Seksuaalisuus on yksi esimerkki harvoista käyttäytymismuodoista, joihin liittyy paljon synnynnäisesti ohjautuvaa. Luonnonvalinta on nimittäin suosinut sitä, että eläin osaa operoida oikein vastakkaisen sukupuolen kanssa jo ensimmäisillä lisääntymisyrityksillään. Vaikka käytös tulee suoraan aivoista koodattuna, se ei tarkoita, että eläin parittelisi robottina, joka ei tuntisi mitään. Seksuaalisuus on ihan aitoa mielihyvää eläimellekin.

4. Pystyvätkö esimerkiksi koirat tuntemaan häpeää tai syyllisyyttä?

Syyllisyyden ja häpeän tunteminen edellyttävät, että on pystyttävä ajatteluun, jossa asetutaan toisen osapuolen asemaan. Nykytiedon valossa koiran tai kissan kaltaiset eläimet eivät kykene omien tekojensa seurausten pohdiskeluun ja siitä seuraavaan syyllisyyden oivallukseen. Todennäköisesti millään muulla nisäkkäällä paitsi ihmisellä ei ole niin pitkälle kehittynyttä ajattelukykyä, että se pystyisi mieltämään, miltä tilanne näyttää ihmisen näkökulmasta.

5. Miksi koira näyttää monesti siltä, että se tuntisi syyllisyyttä?

Koirat, kuten kaikki sosiaaliset nisäkkäät, ovat taitavia havaitsemaan toisen perustunteita. Jos ihminen on ärtynyt, koira on hyvä havaitsemaan sen. Koiralle tulee huolestunut olo ja se yrittää rauhoitella ihmisen aggressiivisuutta esimerkiksi heiluttamalla häntää tai vetämällä korvat taaksepäin, jolloin vaikuttaa, että koira tuntee syyllisyyttä. Ihmisten on vaikea muistaa, että rationaalinen ajattelu, joka meiltä tulee itsestään, ei ole mahdollista muilla nisäkkäillä. Sen takia ihminen helposti luulee koiran lepyttelyä osoituksena siitä, että koira kokee syyllisyyttä esimerkiksi lehden repimisestä palasiksi ihmisen ollessa pois.

6. Millaisia muita harhakäsityksiä ihmisillä on kotieläimiin liittyen?

Jossain määrin koiriin, mutta enemmän kissoihin liittyvä harhakäsitys on viekkauden ja pahantahtoisuuden harhakäsitys. Kissa, joka on saanut pentuna liian vähän ihmiskontaktia, ei välttämättä luota täysin ihmisiin. Se saattaa kuitenkin kehrätä ja haluta silittelyä. Kun ihminen kietoo kätensä kissan ympärille, kissaa voi alkaa pelottaa ja se reagoi pelon tunteeseen iskemällä kyntensä ihmiseen. Tätä luullaan joskus pahantahtoisuudeksi. Pitkälle menevä laskelmointi, joka ihmisiltä sujuu, on kuitenkin niiden ulottumattomissa.

Yleinen harhakäsitys koirista on se, että niitä luullaan dominoiviksi. Ärhentelevä käytös johtuu kuitenkin siitä, että koiraa pelottaa ja se on oppinut, että kun pelottaa, toimiva strategia on murista ja näyttää hampaat. Koira haluaa vain parantaa omaa tilaansa, ei hallita muita yksilöitä.

7. Miten erilaisia kissat ja koirat ovat todellisuudessa keskenään?

Koiralle muiden laumanjäsenten läsnäolo on vielä paljon tärkeämpää kuin kissalle. Yksinolo on koiralle vaikeampaa kuin kissalle, mutta kissa ei ole niin erakko kuin luullaan. Toinen ero on se, että koiralle uusiin paikkoihin meneminen on mielenkiintoinen, palkitseva kokemus, jos koira on pennusta lähtien saanut hyviä kokemuksia uusissa paikoissa käymisestä omistajansa kanssa. Kissa sen sijaan huolestuu helpommin uusista paikoista eikä tarvitse niin laajaa reviiriä.

Kokonaisuutena kissat ja koirat ovat paljon samanlaisempia kuin usein ajatellaan.

8. Miksi kissat ja koirat vaikuttavat sitten niin erilaisilta?

Arjessa näkyville tulevat kissojen ja koirien väliset erot johtuvat enemmänkin siitä, mihin asioihin koiranpennut totutetaan pienestä pitäen ja mihin kissanpennut. Jos koiraa pidettäisiin samalla tavalla kuin kissaa yleensä pidetään, koiran käyttäytyminen muistuttaisi monessa suhteessa kissaa.

Kissat pelästyvät yleensä herkemmin vieraita ihmisiä kuin koirat, koska koirat totutetaan yleensä pennusta pitäen tapaamaan muita ihmisiä, kun taas kissanpennut saavat vähemmän kokemusta vieraista ihmisistä parin ensimmäisen ratkaisevan kuukauden aikana.

9. Miten vahvasti geeniperimä vaikuttaa eläinten käyttäytymiseen?

Eläinten käyttäytymisestä paljon pienempi osa on suoraan geenien sanelemaa, mitä joskus aikaisemmin on uskottu.

Hyvin suuri osa siitä, mitä eläin milläkin hetkellä tekee, on seurausta siitä, mitä eläin on elämänsä aikana oppinut. Eläimet perivät joitain geeneihin ohjelmoituja käyttäytymismuotoja. Ne ovat tyypillisesti asioita, joiden täytyy onnistua ensimmäisellä kerralla, esimerkiksi linnuilla pesänrakentaminen.

Suurin osa eläinten käyttäytymisestä on geenien ja oppimisen yhteispeliä. Geenit määräävät, millaisia asioita eläimen on mahdollista oppia.

10. Mitä muita tunteita kuin kipua kalat pystyvät tuntemaan?

Kaloilta on löydetty myös pelon tunne. Pidetään myös lähes selvänä, että vähintään jotkut kalalajit leikkivät siitä saatavan mielihyvän takia. Leikkisyys on myöhemmin kehittynyt asia evoluutiossa kuin ilon tunne, joten se viittaa siihen, että kaloilla on perustunteista myös ilon tunne. Todennäköisesti kalat kokevat mielihyvää myös esimerkiksi syömisestä.

11. Miten suuri vaikutus eläimen koolla on kipuun?

Eläimen koolla ei ole mitään merkitystä kivun tuntemisen kannalta. Hiiren kipu on hiirelle samankokoinen kokemus kuin vaikkapa hevosen kipu hevoselle. Eräät muut ominaisuudet kuitenkin vaikuttavat eläinten kipukokemuksen voimakkuuteen, ja tämä on herättänyt eräissä tutkijoissa huolen muun muassa kaloista. Cambridgen yliopiston professori Donald Broom on huomauttanut, että vaikka kaloilla on vastaavat kivun kokemisjärjestelmät aivoissaan kuin ihmisellä, kaloilla näyttäisi olevan paljon kehittymättömämmät kivun hallintajärjestelmät. Broom on yksi kansainvälisesti arvostetuimmista soveltavan eläinten käyttäytymistieteen tutkijoista.

On mahdollista, että kalan kokema kipu on sille voimakkaampaa kuin ihmisen kokema.