Tiesitkö tämän maailman meristä?

Kuun ja muiden planeettojen pinnanmuodot tunnetaan paremmin kuin valtamerten pohjat, kirjoittaa Etelä-Suomen Sanomat. Tässä faktoja maailman meristä.

1. Mikä on maailman meristä suurin, mikä pienin?

Suurin on Tyyni valtameri, pienin Kalifornianlahti.

2. Mikä on syvin, mikä matalin?

Syvin kohta on Mariaanien hauta Tyynessä valtameressä, matalin Asovanmeri Mustallamerellä.

3. Entä suolaisin ja makein?

Suolaisin on Punainenmeri (jos ei lasketa Kuolluttamerta, joka on järvi) ja makeimpia ovat Itämeren pohjukoiden lahdet, esimerkiksi Perämeri.

4. Mikä meri on saasteisin, mikä puhtain?

Saasteisimpia ovat esimerkiksi Itämeri ja Välimeri. Eteläinen valtameri (jäämeri) on puhtaimpia.

5. Mikä on uhanalaisin meri ja mistä syystä?

Monissa merissä on uhanalaisia osia. Ilmastonmuutos uhkaa Pohjoisen jäämeren ekosysteemiä, myös Itämeren eliöstö on herkkä ympäristön muutoksille.

6. Miten korkeita aaltoja valtamerillä voi enimmillään olla?

Korkeimmat aallonkorkeudet on mitattu Pohjois-Atlantilla helmikuussa 2011, jolloin korkein aalto oli yli 36 metriä.

7. Millä merillä voi olla tsunamin kaltaisia ilmiöitä?

Tsunamin voi aiheuttaa mannerlaattojen liikkeistä syntynyt maanjäristys, tulivuorenpurkaus, maanvyöry tai meteoriitin putoaminen mereen.

Korkeimmat tsunamit ovat maanjäristysten aiheuttamia, ja niitä esiintyy kaikilla valtamerillä. Ne syntyvät tyypillisemmin kohdissa missä mannerlaatat kohtaavat.

Säärintamat voivat myös aiheuttaa äkillisiä vedenkorkeuden vaihteluja, meteotsunameja. Niitä esiintyy matalilla rannikkovesillä kaikkialla maailmassa, myös Itämerellä.

8. Eroavatko merenpohjat toisistaan?

Merenpohjan muodot ovat verrattavissa mannerten muotoihin. Mannerlaattojen erkanemisen takia merenpohjat ovat melko tasaisia mantereisiin verrattuna, mutta niissä voi olla paikoin merenpinnan alle jääviä ”vuoria” (kuten tarujen Atlantis) tai ”vuorijonoja”. Ne vaikuttavat merten virtauksiin.

Yhteisen geologisen syntyperän vuoksi merenpohjien voisi olettaa olevan kaikkialla samankaltaisia. Pohjalle päätynyt ja sedimentoitunut aines voi kuitenkin olla hyvinkin erilaista.

9. Eroavatko merivesien lämpötilat?

Pintalämpötilat vaihtelevat leveyspiirien mukaan. Päiväntasaajalla pintakerros on 25–30-asteista. Napa-alueilla kuten esimerkiksi Pohjoisella jäämerellä pintavesi on ympäri vuoden lähellä jäätymispistettä. Pinnan alapuolella 3–4 kilometrissä merien lämpötilaerot ovat melko pieniä.

10. Missä merissä on jäitä / tulee jäitä talvella?

Noin viisi prosenttia maailman meristä on merijään peittämää. Jäitä esiintyy etenkin Pohjoisella jäämerellä (Arktiksella) ja Eteläisellä valtamerellä (Antarktiksella), mutta niinkin etelässä kuin Bohainmerellä Kiinassa. Jääpeitteen laajuus vaihtelee vuodenajan mukaan. Vain talvisin merijäätä esiintyy esimerkiksi Itämerellä.

Merijäätä on muun muassa Grönlanninmerellä, Barentsinmerellä, Vienanmerellä, Asovanmerellä, Ohotanmerellä, Beringinmerellä, Hudsoninlahdella, Labradorinmerellä, Baffininlahdella.

11. Kuinka uhattuna jää on? Miten suurta on jääpeitteen hupeneminen ollut joinakin ratkaisevina ajankohtina?

Merijään laajuutta on mitattu satelliittien avulla Pohjoisella jäämerellä vuodesta 1979.

Syyskuussa 2012 saavutettiin merijään minimi, 16 prosenttia pienempi kuin koskaan aiemmin. 1980-luvun alussa Arktiksella oli vähimmillään jäätä noin 7 miljoonaa neliökilometriä, vuonna 2012 enää 3,5 miljoonaa neliökilometriä (mittaukset syyskuussa). 30 vuoden aikana suuntaus on ollut laskeva, viimeisten kymmenen vuoden aikana jään väheneminen on ollut suurempaa. Jäämeri voi joskus tulevaisuudessa olla kesäisin jäätön eli jäätyy vain talvisin.

12. Onko joku meri erityisen tutkittu tai tutkimaton?

Meret peittävät suuren osan maapallosta ja ovat asumattomia, joten mantereisiin verrattuna ne kaikki ovat tutkimattomia. Jopa Kuun ja muiden planeettojen pinnanmuodot tunnetaan paremmin kuin valtamertemme pohjat.

Erityisen tutkimattomia ovat Pohjoinen jäämeri ja Eteläinen valtameri napa-alueilla. Valtameristä Pohjois-Atlantti ja Pohjoinen tyynimeri ovat tutkituimpia johtuen mannerten ja asutuksen sekä länsimaisen tutkimuksen keskittymisestä pohjoiselle pallonpuoliskolle.

13. Mistä seuraavien merien nimet johtuvat: Jäämeri, Punainenmeri, Mustameri, Kuollutmeri?

Pohjoisella jäämerellä on jäätä, siitä nimi. Punainenmeri saattaa esimerkiksi juontua meren kausiluontoisesta punaruskeasta leväkukinnasta. Mustallemerelle löytyy monia selityksiä. Siellä on ollut aikoinaan ankariksi koettuja myrskyjä. Yksi selitys on, että meren vesi näyttää tummalta tietyissä sääoloissa. Kuolleenmeren (suolainen järvi) suolapitoisuus on niin suuri, etteivät eliöt menesty siinä.

14. Mitkä ovat tärkeimmät merien syvänteet/haudat?

Syvänmeren haudoilla tarkoitetaan valtamerten syvimpiä paikkoja. Syvimmät kohdat ovat Tyynellä valtamerellä. Syvintä on Challengerin syvänteessä Mariaanien haudassa (11 kilometriä). Toiseksi syvin on Tongan hauta (10,9 kilometriä) ja kolmanneksi syvin paikka Filippiinien haudassa (10,5 km).

15. Bermudan kolmio, onko se oikeasti mysteerinen merialue ja mistä syystä?

Bermudan kolmio on vilkkaasti liikennöity merialue. Sen halki kulkee voimakas Golf-virta, jolla esiintyy trooppisia myrskyjä. Liikennemäärät huomioiden merialueella ei ole tapahtunut poikkeuksellisen paljon onnettomuuksia. Sen sijaan Bermudasta on sepitetty paljon tarinoita laivoista, joiden katoamispaikkaa ei tunneta.

Kysymyksiin vastasivat Ilmatieteen laitoksella jatko-opiskelijat Petra Roiha, Jan-Victor Björkqvist, Meri Korhonen, Katriina Veijola, Ulpu

Leijala

, Jonni Lehtiranta