Turun tunnin juna saamassa haetun EU-rahoituksen, Tampereen hanke jäi ilman – ministeri Harakka: Tampereen rata saa rahoitusta tulevilla kierroksilla

Liikenneministeri Timo Harakan (sd.) mukaan Tampereen ja Helsingin välisen Suomi-radan tulevaisuudesta ei kannata olla huolissaan, vaikka se ei saanut torstaina julkistetussa rahoituksessa EU-tukea.

Harakka sanoi STT:lle, että Suomi-rata tulee saamaan rahoitusta seuraavalla tai sitä seuraavalla hakukierroksella. Tällä hetkellä Suomen ykköstavoite EU:n liikennepolitiikassa on se, että Suomi-rata ja nelostie tulevat kuulumaan komission ehdotuksen mukaisesti TEN-T-ydinverkkoon.

Komission esitys on, että TEN-T-verkkoon tulisi ratayhteys Helsingistä Ouluun ja Kemiin ja sieltä eteenpäin Ruotsin puolelle.

–  Meille on tärkeää, että pääsemme laajentamaan yhteyksiämme pohjoismaisiin kohteisiin. Se TEN-T-väylä, joka menee Ruotsin itärannikkoa pitkin, yhdistyy näin Suomen väyliin. Kun nelostie ja Suomi-rata menevät eri reittejä, niistä tulee iloa aika monelle suomalaiselle kunnalle, Harakka sanoi.

Merkkinä Suomi-radalle aikanaan tulevasta tuesta voi Harakan mukaan pitää sitä, että Pasila-Riihimäki-radan parantaminen sai rahoitusta tällä kierrokselle.

–  Tämä menee ihan suunnitelmien mukaan, hän vakuutti.

Suomi-rataa on arvioitu niin kannattavaksi hankkeeksi, että sen ympärille on selvästi helpompaa kerätä yksityistä rahoitusta kuin Turun ja Helsingin väliselle Tunnin junalle. Tämä kannattavuus ei Harakan mukaan ole suinkaan haitaksi, kun EU-tukea haetaan. Vilkkaasti liikennöidyn väylän tehostamisesta ja nopeuttamisesta syntyy juuri sitä, mitä EU-tuilla tavoitellaan.

–  EU:n kriteeri tuille on, että mistä hankkeesta tulee erityistä lisäarvoa. On aivan selvää, että meidän pääväylämme Helsingistä pohjoiseen on sellainen.

"Nappisuoritus ja ennätystulos"

Muuten hakukierros onnistui Harakan mukaan ennätysmäisen hyvin. Suomi oli hakenut noin 80 miljoonan euron rahoitusta ja sai sitä 65 miljoonan euron edestä.

Mukana on Turun tunnin junaan tarkoitettu 37,5 miljoonan euron rahoitus. Erillistä rahoitusta EU:lta ehdotuksen mukaan saa myös samaisen yhteyden tarpeita palvelevan Espoon kaupunkiradan suunnittelu, johon EU on myöntämässä 11 miljoonaa euroa.

–  Pitää hakea optimistisesti. Jos kaiken saa, ei ole hakenut tarpeeksi, Harakka sanoi ja kehui tulosta nappisuoritukseksi.

EU:n nyt päättymässä olevalla seitsemän vuoden rahoituskaudella on Harakan mukaan tulossa vielä yksi liikennerahoituskierros, mutta suurempia tukisummia tulee jakoon siinä vaiheessa, kun unionin maat pääsevät toteuttamaan seuraavaa ohjelmakautta. Rahoituskausi on elvytyspaketin ohella esillä nyt viikonlopun EU-huippukokouksessa.

Harakan mukaan tarkoitus on saada jatkossa Suomen liikennesuunnittelu pitkäjänteisemmäksi, kahdentoista vuoden jaksoihin.

–  Silloin voimme päästä suunnitelmalliseen ja optimaaliseen rahoitusmalliin myös EU:n kautta, missä Ruotsi on ollut tähän asti meitä etevämpi. Tällä kierroksella taidamme vihdoin päästä samaan sarjaan.

Neljä merihanketta jaetaan muiden maiden kanssa

Raidehankkeiden suunnittelun ohella Suomi on saamassa osansa neljästä meriliikenteen yhteishankkeesta.

Niistä tukea eniten saa Itämeren satamien ympäristöyhteistyöhön liittyvä alusten maasähköhanke, jossa ovat mukana Helsingin, Tukholman, Kööpenhaminan, Århusin ja Rostockin satamat. Tukea saavat esimerkiksi myös Helsingin ja Lübeckin välisen yhteyden sekä Naantalin ja Kapellskärin välisen lauttaliikennelinjan kehittämistä koskevat hankkeet.

Komissio tekee viralliset rahoituspäätökset lähipäivinä, kun EU-maat ovat hyväksyneet valitut hankkeet.

Koko unionin laajuisesti EU jakaa yhteensä 2,2 miljardia euroa 140 keskeiseen liikennehankkeeseen. Valtaosa rahoituksesta, 1,6 miljardia euroa, liittyy raidehankkeisiin, kuten Baltian maiden halki kulkevaan Rail Balticaan. Tukea saa myös 17  000 latauspisteen asentaminen Euroopan tieverkolle sekä monet muut vaihtoehtoisiin polttoaineisiin liittyvät hankkeet.

EU-rahoituksen tavoite on edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) investointeja. Tuen saaminen edellyttää kansallista rahoitusta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kotimaa

Otkes aloittaa alustavan tutkinnan Imatran lauantaisesta lentoturmasta – yksi laskuvarjohyppääjistä loukkaantui vakavasti, kertoo johtaja

Maahanmuuttoviraston tiskille kuukausien jono – oleskelulupia ja EU-rekisteröintejä hakeville koituu ongelmia

Liput ensimmäistä kertaa salkoihin Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen kunniaksi

Nainen hukkui Saimaan Yöveteen, mökkirannasta uimaan lähteneellä surullinen kohtalo Somerolla

Pienkone putosi nousun yhteydessä Imatran lentokentällä – kuusi ihmistä viety sairaalaan

Kilpavene ja huvivene törmäsivät Hangon edustalla – turmassa vakavasti loukkaantunut kuoli saamiinsa vammoihin, toinen loukkaantunut on sairaalahoidossa

Suomessa todettu 14 uutta koronavirustartuntaa

Oppivelvollisuusiän noston kustannuksia epäillään, Etlan tutkija tukee silti esitystä – "Kustannukset menetetyistä työntekijöistä tulevat paljon kalliimmaksi"

Lauantaina helle hellii etenkin maan länsiosaa, myös Pohjois-Savossa voi odottaa hellelukemia

Metelöivätkö naapurit tahallaan, vainoavatko sukulaiset vanhojen riitojen takia? Ikäihmisten elämää rajoittavan epäluulon syitä kannattaa selvittää

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.