Turvapaikanhakijoilla epäselvyyksiä oikeusavusta

Turvapaikanhakijoiden oikeudellisen avun siirtyminen pääosin yleisten oikeusaputoimistoihin ei ole sujunut kaikkialla ilman ongelmia. Monet kokevat, että heillä on vaikeuksia saada yhteyttä oikeusavustajaan.

Aina turvapaikanhakija ei edes tiedä, kuka hänen asiaansa hoitaa.

Viime syksynä tuli voimaan säädös, jonka mukaan oikeusapua turvapaikanhakijoille antavat ensisijassa oikeusaputoimistojen julkiset oikeusavustajat. Aikaisemmin oikeusapua olivat antaneet pääasiassa yksityiset lakimiehet. Lisäksi päätettiin, että turvapaikkapuhuttelussa maksutonta oikeusapua voi saada vain poikkeustapauksissa.

Avustajaa ei saa kiinni

Uuden järjestelmän myötä ongelmaksi on joillakin paikkakunnilla tullut se, että turvapaikanhakijalla on ollut epäselvää, kenen hoidossa hänen asiansa on ja missä vaiheessa prosessi etenee.

– Minullekin on tullut useita viestejä, joiden mukaan turvapaikanhakijan yhteydenottopyyntöihin ei vastata. Avustajaa ei saa kiinni eikä häntä pääse tapaamaan, turvapaikanhakijoiden kanssa paljon työskennellyt asianajaja Ville Punto toteaa.

Ääriesimerkkinä Punto kertoo kuulleensa, että oikeusaputoimisto olisi kieltänyt eteläsuomalaista vastaanottokeskusta antamasta oikeusavustajan yhteystietoja turvapaikanhakijalle.

– Sellainen on aika outo ajattelutapa. Että turvapaikanhakijat pidetään vastaanottokeskuksissa ja ollaan yhteyksissä vain, kun avustajalla on kysyttävää. Turvapaikanhakijaa tulisi kohdella samalla tavalla kuin kantasuomaisiakin.

Punto toteaa, että turvapaikanhakijoillekin on joskus epäselvää, mikä normaali käytäntö asioiden hoitamisessa on.

Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin johtaja Marjo Kurki kiistää, että oikeusaputoimistoilla olisi ohjeistus, jonka mukaan turvapaikanhakijalle ei anneta oikeusavustajan yhteystietoja.

– Tällaista ohjetta ei ole. Liittyisikö tämä ajanvarauksiin? Yksittäisten oikeusavustajien kautta ei aikoja varata suoraan. Meillä on omat ajanvarausnumerot, joista ajat varataan.

Kurki pitää selvänä, että oikeusavustajia voi olla joskus vaikea tavoittaa, koska he voivat olla istunnoissa tai asiakastapaamisissa.

Myöskään SPR:n Helsingin ja Uudenmaan piirin vastaanottokeskusten johtaja Timo Nyholm ei ole kuullut kiellosta antaa yhteystietoja.

– Tällaisesta ei ole puhuttu ainakaan niin, että minä olisin siitä kuullut. Kuulostaa aika erikoiselta. Se olisi aika huonoa oikeusturvan kannalta.

Nyholmkin arvelee, että ongelma voi johtua tiedon puutteesta.

Ei ruuhkia

Alkuvaiheessa epäiltiin oikeusaputoimistojen resursseja ottaa vastaan suuri joukko turvapaikanhakijoita asiakkaikseen. Marjo Kurjen mukaan toimistot eivät kuitenkaan ole ruuhkautuneet.

– Tällä hetkellä tilanne on hyvä. Asiakkaita riittää, mutta olemme saaneet lisäresursseja asioita hoitamaan.

Kurjen mukaan esimerkiksi Etelä-Suomessa eri toimistot hoitavat turvapaikka-asioita ristiin, jos jokin toimisto ruuhkautuu.

Kaikissa Suomen oikeusaputoimistoissa oli toukokuun loppuun mennessä runsaat 2 400 avointa ulkomaalaisasiaa. Tänä vuonna loppuun on saatettu 775 ulkomaalaisasiaa.

Vireillä 7 700 juttua

Valitukset kielteisistä turvapaikkapäätöksistä hajautettiin helmikuun alusta lähtien Helsingin hallinto-oikeuden lisäksi kolmeen muuhun hallinto-oikeuteen.

Tällä hetkellä vireillä on kaikkiaan runsaat 7 700 valitusta.

Helsingissä vireillä on 3 300, Itä-Suomen hallinto-oikeudessa 1 300, Turun hallinto-oikeudessa 1 140 ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa vajaat 2 000 juttua.

Hallinto-oikeudet ovat saaneet ratkaistua kaikkiaan vajaat 2 600 juttua. Eniten ratkaisuja on tullut Helsingistä, runsaat 1 900 kappaletta.

Keskimääräinen valitusaika normaaleissa käsittelyissä on runsaat seitsemän kuukautta. Aika vaihtelee Pohjois-Suomen kahdeksan ja Itä-Suomen 6,6 kuukauden välillä.