Tutkija: Geenitestiä ei pidä tehdä vain uteliaisuudesta

Kenen tahansa ihmisen perimä eli genomi pystytään jo lukemaan, mutta suuret läpimurrot sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessorin Markus Perolan mukaan vielä edessä.

– Tulevaisuudessa perimän tutkimuksella on enemmän annettavaa täsmälääketieteelle. Jonakin päivänä voidaan genomin perusteella räätälöidä itse kullekin tehokkain taudin ehkäisy ja hoito.

Tämä kuitenkin edellyttää, että genomitietoa opitaan tulkitsemaan ja vertailemaan nykyistä paljon paremmin.

– Selvästi pisimmällä genomista saadun tiedon hyödyntäminen on syöpien täsmähoidoissa, jotka ovat yhä yksilöllisempiä, Perola sanoi.

Perolasta yksi suuri kysymys on, miten ja minkä verran geenitietoa on mielekästä antaa esimerkiksi täysin terveelle mutta perinnöllisistä riskeistään uteliaalle.

– Jos sanotaan esimerkiksi, että sinulla ei perimäsi puolesta ole merkittävää riskiä sairastua sepelvaltimotautiin, potilas pistää tupakaksi unohtaen kaikki muut riskitekijät kuin perimän.

Perola varoittaa kansalaisia ostamassa kalliita geenitestejä verkosta. Useimpien hyödyt ovat kyseenalaisia.

Tutkijasta geenitestiä ei tulisi koskaan tehdä vain uteliaisuuttaan.

– Sen tulosta tulee voida hyödyntää eli se joko parantaa diagnostiikkaa tai hoitoa.

Toisaalta terveydenhuoltohenkilöstöä on opetettava tulkitsemaan testejä oikein myös silloin, kun potilas kävelee vastaanotolle netistä tilatun testin tulokset mukanaan.

Aiheesta lisää keskiviikon Savon Sanomissa