Tutkija Yle-kiistasta: Oliko viisasta puida esimiehen ja alaisen välistä epäluottamusta julkisesti?

Luottamusta tutkiva professori Taina Savolainen pitää mahdollisena, että juuri Yle-kiistan saama valtava julkisuus ja asian käsittelytapa ovat vaikuttaneet USU-gallupin vastaajiin.

Savolainen pitää erikoisena sitä, että Ylen sisäinen luottamuspula päätettiin käsitellä julkisesti. Hänen mielestään esimiehen ja alaisen välinen epäluottamus ei kuulu julkisuuteen, vaikka muut Yle-kiistan yhteydessä esiin nousseet asiat kuuluisivatkin.

– Asian käsittelemisen tapa oli mielestäni outo. Pitäisin viisaana, että tällainen pyykki pestäisiin talon sisällä. Johtamisen kannalta mietin, oliko viisasta lähteä puimaan asiaa julkisessa keskustelussa. Loppuen lopuksi kyse oli siitä, että mitattiin Atte Jääskeläisen luottamusta.

Savolaisen mukaan epäluottamus esimiestä kohtaan syntyy usein esimerkiksi siitä, että alaisen mielestä esimies ei ole pätevä tai ei pidä lupauksiaan. Epäluottamusta syntyy myös vuorovaikutuksen ongelmista.

Savolainen johtaa Itä-Suomen yliopistossa Luottamus organisaatioissa -tutkimusryhmää. Tutkimuksissa on havaittu, että epäluottamusta voi synnyttää myös tiedostamattaan.

– Esimies voi rikkoa luottamusta tahattomastikin, esimerkiksi niin, ettei jaa tietoa.

Jos epäluottamuksen siemen alkaa itää, tulee tilanteeseen puuttua mahdollisimman nopeasti.

– Epäluottamus pyrkii leviämään. Se saattaa levitä, vaikka vain yksi ihminen olisi kokenut sitä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

USU-gallup: Suomalaiset luottivat enemmän Ylen toimittajiin kuin päätoimittajaan