Tutkija ei tekisi presidentinvaaleista liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä puolueiden ahdingosta

Akatemiatutkija Hanna Wassin mukaan presidenttiehdokkaiden kannatuslukemista ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä puolueuskollisuuden murtumisesta tai vasemmiston syvästä ahdingosta. Henkilökeskeisyyttä korostava presidentinvaali on ihan eri peli kuin muut vaalit.

– Kaksivaiheisen suoran kansanvaalin anatomian jatkokurssi voisi olla tarpeen, Helsingin yliopistossa työskentelevä Wass sanoo.

Hänen mukaansa on selvää, että äänestäjien liikkuvuus on lisääntynyt eikä esimerkiksi nähdä enää esteenä sitä, että vasemmistolainen äänestää porvarillista presidenttiä. Wass kuitenkin pitää liioitteluna ajattelua, että tällainen "tilapäinen syrjähyppy" lopullisesti kuoppaisi ihmisten ryhmittymisen puolueiden taakse muissa vaaleissa.

– Puolueiden ote presidentinvaaleista on varmasti herpaantunut ja se voi vahvistua jatkossakin, Wass sanoo.

Perussuomalaiset tosin lienevät hyvin tyytyväisiä Laura Huhtasaaren menestykseen presidentinvaalissa, tutkija arvioi.

Presidentinvaaleilla edelleen vetovoimaa

Äänestysprosentin lasku muutamalla prosenttiyksiköllä niukasti alle 70:een ei Wassin mukaan ole mitenkään voimakas pudotus siihen nähden, että vaalikampanjan aikana puhuttiin niin paljon laimeista ja tylsistä vaaleista sekä itsestään selvästä lopputuloksesta.

– Ei presidentinvaalien vetovoima ole mihinkään kadonnut, Wass päättelee.

Tutkija ei myöskään odota, että Sauli Niinistö heittäytyisi jollain tapaa itsevaltiaaksi ylivoimaisen vaalivoittonsa myötä. Institutionaaliset rajoitteet presidentinviran hoidolle ovat edelleen olemassa, vaikkei Niinistön tarvitse enää miettiä uudelleenvalintaa tai sitä, miten ryhtyä "koko kansan" presidentiksi, Wass perustelee.