Tutkija ihmettelee vaikerrusta vaikeista hallitusneuvotteluista – "SDP:llä ja kokoomuksella on paljon yhteisiä tavoitteita"

Poliitikkojen vaikerointi vaikeiden hallitusneuvottelujen edellä ei saa ymmärrystä Tampereen yliopiston valtio-opin professorilta Tapio Rauniolta.

–  Jo etukäteen ennakoitiin, voitaisiinko koalitiota ryhtyä rakentamaan ennen kaikkea demarien ja kokoomuksen ympärille, ja ei kai se tilanne ole siitä mihinkään muuttunut, hän sanoo.

Raunio toteaa, että Suomessa on pitkät perinteet vasemmiston ja oikeiston yhteisille hallituksille ja SDP:llä ja kokoomuksella on paljon yhteisiä tavoitteita esimerkiksi Eurooppa- ja ulkopolitiikassa. Hän uskoo SDP:ltä löytyvän ymmärrystä myös kokoomuksen tiukalle talouspolitiikalle.

–  Talouspolitiikan suurista linjoista on yhteneväiset näkemykset. Kahnauksia löytyy lähinnä kun mennään yksityisen sektorin rooliin julkisten palveluiden tuottamisessa ja työmarkkinaosapuolten rooliin.

Ilmastoasioista keskusteltiin vaaleissa paljon, mutta Raunion mukaan keskustelu jäi niin ilmaan, että ilmaston suojelu tuskin muodostaa kynnyskysymyksiä puolueiden välille.

Tutkija ennustaa, että hallitusneuvotteluihin voi mennä pari kolme viikkoa aiempaa enemmän aikaa, mutta hallitus saatanee muodostettua ennen juhannusta.

Keskustan asemaa Raunio pitää hallituksen muodostamisen kannalta heikkona. Hän uskoo paikan neuvotteluissa voivan avautua keskustalle lähinnä, jos SDP:n ja kokoomuksen neuvottelut eivät kanna hedelmää. Myös perussuomalaisilla tuskin on asiaa neuvottelupöytään ainakaan alkuasetelmista varsinkin kun vihreät todennäköisesti on mukana.

Raunio arvelee, että oppositiopuolueen asema voi sopia perussuomalaisille paremmin. Suuruudesta on sille joka tapauksessa paljon hyötyä. Toiseksi suurimman puolueen asema tuo runsaasti valiokuntapaikkoja, näkyvyyttä ja rahaa, kun puoluetuki on sidottu vaalimenestykseen.

–  Puolueella on aiempaa paremmat mahdollisuudet kehittää kenttäorganisaatiotaan ja viestintää.

Haaleiden voittojen ja pettymysten vaalit

SDP lähti vaaleihin herkulliselta paikalta oppositiosta, mutta sen vaalivoitto jäi lopulta laihaksi. Tutkijan mukaan pettymykset ja haaleat voitot olivat näissä vaaleissa tyypillisiä, ja tulos antoi aihetta juhlaan oikeastaan vain perussuomalaisille ja vasemmistoliitolle. Esimerkiksi vihreät eivät saaneet suurta loikkaansa.

Puolueiden käyminen yhä pienemmiksi on Euroopassa yleinen trendi. Raunion mukaan se vaikuttaa ainakin kahteen asiaan.

–  On hankalampaa muodostaa hallituksia ja saada lakeja läpi. Toisaalta kun on enemmän puolueita, on myös mahdollista, että äänestäjät löytävät sopivamman puolueen itselleen.

Muualla Euroopassa on alkanut tutkijan mukaan nousta puolueita, jotka muodostuvat yhden henkilön ympärille.

–  Suomessa ei ole siihen menty eikä toivottavasti mennäkään.