Ksylitolipurukumi 40 vuotta - Uskoisitko, että ksylitolia laitettiin myös silliin?

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun ensimmäiset ksylitolipurukumit tulivat kauppoihin.

Ksylitoli on hyvä esimerkki siitä, miten käytännönläheinen tieteellinen tutkimus on siirtynyt osaksi suomalaista arkea. Tutkimusten mukaan peräti kahdeksan kymmenestä suomalaisesta syö ksylitolipurukumia. Kovassa käytössä ovat myös ksylitolipastillit, jotka ovat kuuluneet kuopiolaisessa Snellmanin koulussa päivittäiseen ateriaan jo kymmenisen vuotta.

– Tämä on vanhempainyhdistyksen organisoima käytäntö. Tähän osallistuvat oppilaat ottavat lounaan päätteeksi kaksi pastillia. Osallistuminen on kymmenen euroa vuodessa oppilasta kohden, Snellmanin koulun rehtori Jorma Kinnunen selvittää.

Snellmanin koulun oppilaista lähes jokainen nappaa suuhunsa koululounaan jälkeen ksylitolipastillit. Näin tekevät myös Saaga Lahti ja Kiira Hartikainen.

– Välillä syön ksylitolipurkkaakin, Hartikainen kertoo.

Koululaiset voivat kiittää ksylitolin hammasystävällisten vaikutusten löytämisestä Arje Scheinin ja Kauko Mäkisen tutkimusryhmää. Scheinin ja Mäkisen johtama ryhmä testasi 1970-luvun alussa Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen tutkimuksissa ksylitolin vaikutuksia ensimmäistä kertaa historiassa perinpohjaisesti. Tutkimukseen osallistuneet vapaaehtoiset ryhtyivät jopa ksylitolidieetille, jossa kaikki sokeri korvattiin ksylitolilla.

– Syötimme heille suuria määriä ksylitolia normaalin päivädieetin muodossa. Jouduimme valmistuttamaan tehtaissa ksylitolituotteita lähtien ihan marinoidusta sillistä jäätelöön saakka ja kaikkea siltä väliltä, emeritusprofessori Kauko Mäkinen muistelee.

Koska täysksylitolinen ruokavalio oli hyvin epärealistinen tavallisen kuluttajan kannalta, tutkimusryhmä suoritti samassa yhteydessä myös ksylitolipurukumitutkimuksen, jossa annostasot olivat järkeviä.

– Siinä huomattiin, että pienemmätkin ksylitolimäärät riittävät ja näin ollen myös tavallisten kuluttajien oli mahdollista saada käyttöönsä tätä ainetta, Mäkinen kertoo.

– Nämä tutkimukset johtivat siihen havaintoon, että ksylitoli oli pysäyttänyt hammaskarieksen etenemisen ja eräissä tapauksissa jopa parantanut sitä. Sen tutkimuksen jälkeen ksylitoli lähti hyvin menestyksekkäälle maailmankiertueelle, jolla se on edelleen, Mäkinen jatkaa.

Jo 1960–1970-lukujen taitteessa sokerin tiedettiin olevan hampaiden arkkivihollinen. Sille piti löytää korvikkeita, jotka olisivat sopivia kuluttajakäytössä. Ksylitoli tunnettiin jo ennestään, mutta Mäkinen kertoo sen olleen vielä tuolloin ainoastaan harvinainen tutkimuskemikaali, eikä siitä olisi ollut siinä muodossa mitään hyötyä kuluttajille.

– Suomen Sokeriosakeyhtiössä oli kuitenkin kehitetty ksylitolille teollista valmistusmenetelmää. Kun saimme sen tietää, tapasimme Suomen Sokerin johtoa ja loppu on historiaa. Siinä päätettiin ksylitolitutkimusten suorittamisesta Turussa, Mäkinen paljastaa.

Tutkijat tiesivät jo ennakkoon, että ksylitolin kuuluisi teoriassa olla ainakin tavallista sokeria vähemmän kariesta aiheuttava.

– Mutta tämä voimakas vaikutus oli meille yllätys, samoin kuin kaikki se menestys, joka koitui osaksemme, kun nämä tulokset pystyttiin todistamaan muualla.

Hampaiden pitäisi säästyä reiänaluilta, jos ksylitolia käyttää säännöllisesti. Yksinomaan ksylitolin käyttö ei silti riitä suojelemaan hampaita.

– Pelkkä ksylitolin käyttö ei riitä, eikä pelkkä fluorikaan. Täytyy olla tolkulliset syömätottumukset ja hampaita pitää harjata. Ksylitoli on hyvä lisä siinä arsenaalissa, mutta ei pidä kuvitella, että jos syö ksylitolia, ei tarvitsisi välittää mitä muuta suuhunsa laittaa, Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri Hannu Hausen painottaa.

– Ksylitolia käyttävienkin olisi hyvä harjata hampaansa fluorihammastahnalla aamuin ja illoin.

Hausen ei pysty arvioimaan, kuinka paljon huonommassa kunnossa suomalaisten hampaat olisivat ilman ksylitolia. Se on selvää, että ksylitolin vaikutus suomalaisten suun terveyteen on ollut positiivinen.

– Aivan epäilemättä sillä on ollut Suomessa merkitystä, koska ksylitoli on Suomessa mennyt mukavasti läpi, ja sekä ksylitolipurukumia että -pastilleja käytetään täällä ahkerasti.

Tällä viikolla Suomessa vietetään Ksylitoliviikkoa, jonka tavoitteena on kertoa suun itsehoidon tärkeydestä ja muistuttaa ksylitolituotteiden eduista päivittäisessä hampaiden hoidossa.

Fakta: Ksylitoli

1890-luku: Saksalaiset professori Emil Fischer ja hänen assistenttinsa Rudolf Stahel eristävät pyökistä uuden aineen ja nimeävät sen ksyliitiksi. Ranskalaistutkija M.G. Bertrand eristää vehnän ja kauran oljista ksylitolia.

1962: Nisäkkään kudoksesta löydetään biokemiallinen ksylitolia sisältävä ketju. Löydös on tärkeä, sillä se osoittaa, että ksylitoli on fysiologinen, luonnollinen hiilihydraatti.

1970-luku: Ksylitolin hammaslääketieteellinen merkitys löydetään Turussa. Vuonna 1970 käynnistetään ensimmäinen tutkimus ksylitolin vaikutuksista hammasplakkiin.

1972: Suomalaisten kemistien kehittämä ksylitolin teollinen valmistus aloitetaan Suomessa.

1975: Ensimmäiset kaupalliset ksylitolipurukumit tuodaan markkinoille lähes yhtaikaa Suomessa ja Yhdysvalloissa.

1988: Suomen Hammaslääkäriliitto ryhtyy ensimmäisenä maailmassa antamaan ksylitolisuosituksia.

1994: Ksylitolituotteet vapautetaan makeisverosta joulukuussa Vatialan koulun oppilaiden kolmen vuoden työn tuloksena.

Lähde: www.xylitol.net