Työvoimakoulutuksen laatuvaatimukset samalle viivalle muun ammatillisen koulutuksen kanssa

Yksityiset yritykset ovat hakeneet innokkaasti työvoimakoulutuksen järjestämislupaa opetus- ja kulttuuriministeriöltä (OKM). Ammatillisen koulutuksen reformi siirtää OKM:n alaisuuteen kaiken tutkintoon johtavan työvoimakoulutuksen ja osan muustakin. Osana reformia uudistetaan kaikki nykyiset järjestämisluvat. Lisäksi oli mahdollista hakea uutta järjestämislupaa.

Uusia järjestämislupia haki 31 toimijaa. Niistä suurin osa tavoitteli itselleen nimenomaan työvoimakoulutusta, kertoo ylijohtaja Mika Tammilehto OKM:n ammatillisen koulutuksen osastolta. Työvoimakoulutuksen järjestämislupaa haki yhteensä 109 toimijaa.

– Melko moni uusista toimijoista on aikaisemmin järjestänyt koulutusta liiketaloudellisin perustein ja aika moni on järjestänyt työvoimakoulutusta, sanoo Tammilehto.

Vielä on hänen mukaansa liian aikaista arvioida, kuinka moni uusista järjestämisluvan hakijoista kelpuutetaan. Päätökset on tehtävä parin seuraavan viikon aikana.

Yksi uusista hakijoista on IT-alan yritys Agileo, joka on järjestänyt työvoimakoulutusta parin vuoden ajan. ICT-kouluttaja Ismo Harjunmaa kertoo, että kahdella kolmesta yrittäjästä on pedagoginen pätevyys.

– Se, miksi koulutamme, on, että saamme itse tietoa uusista tekniikoista ja meillä on – vaatimattomasti sanottuna – Suomen parasta koulutusta ja haluamme pitää koulutustasomme hyvänä. Tämä on hyvä ryhmä sikäli, että heillä on sekä koulutusta että myös ammattiosaamista jo olemassa. Se on meille sopiva kohderyhmä.

Yrityksistäkin viranomaisia

Kun työvoimakoulutus siirtyy OKM:lle, koulutuksen laadun varmistamiseen kiinnitetään Tammilehdon mukaan entistä enemmän huomiota.

– Välillä on ollut tilanteita, että toimija, joka ei ole meiltä saanut lupaa järjestää koulutusta, on kuitenkin saattanut järjestää samaa koulutusta työvoimakoulutuksena.

Työvoimakoulutuksen järjestämistehtävää hakeneiden tahojen toimintaedellytyksiä OKM arvioi Mika Tammilehdon mukaan samalla tavoin kuin muidenkin järjestäjien. Koulutuksen järjestämisen edellytyksiin puolestaan kuuluvat esimerkiksi riittävä henkilöstö ja kalusto. Myös opettajien kelpoisuusvaatimukset ovat jatkossa samat kaikessa ammatillisessa koulutuksessa.

– Tästä eteenpäin työvoimakoulutus on samalla viivalla muun koulutuksen kanssa, korostaa Tammilehto.

Hän kertoo, että jos yksityinen koulutusyritys saa järjestämisluvan, se muuttuu lain edessä viranomaiseksi.

– Järjestämisluvan mukaisella toiminnalla, johon julkista rahoitusta suunnataan, ei voi tavoitella voittoa. Tuotto on käytettävä koulutuksen kehittämiseen. Voi toki toimia myös markkinoilla, mutta nämä kaksi toimintaa pitää eriyttää.

Tammilehto huomauttaa, että myös muutoksen jälkeen työvoimakoulutuksessa opiskelijavalinnasta päättää TE-hallinto.

Kaksi muuta uutta tehtävää

Työvoimakoulutus ei ole ainoa uusi tehtävä, jota toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat voineet koulutusreformin yhteydessä hakea. Kahdesta muusta tehtävästä kiinnostuneita oli kuitenkin huomattavasti vähemmän: laajennettua oppisopimuskoulutuslupaa haki 58 toimijaa ja vankilaopetuslupaa 22.

– Uudessa järjestelmässä kaikki koulutuksen järjestäjät saavat järjestää oppisopimuskoulutusta, mutta vain niihin tutkintoihin, jotka ovat niiden luvassa. Laajennettu oppisopimuskoulutustehtävä tarkoittaa sitä, että jotkin järjestäjät voivat järjestää oppisopimuskoulutusta myös sellaiseen tutkintoon, jota ei ole niiden luvassa. Eli ne hankkivat sen joltain toiselta. Tällä turvataan se, että kaikilla alueilla on riittävä palvelutarjonta, selvittää Mika Tammilehto.

Vankilaopetustakin on aikaisemmin järjestetty, mutta nyt se on muotoiltu uudeksi tehtäväksi.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät haluavat tarjota tuhat uutta tutkintoa