USU-gallup: Suomalaiset luottivat enemmän Ylen toimittajiin kuin päätoimittajaan

Puolet suomalaisista luotti Yleisradion kriisissä päätoimittajaa kritisoineisiin toimittajiin. Päätoimittaja Atte Jääskeläiseen luotti vain 14 prosenttia.

Tiedot käyvät ilmi Uutissuomalaisen USU-gallupista, jonka teki Tietoykkönen.

Tietokirjailija ja kouluttaja Katleena Kortesuo näkee tuloksen kertovan kulttuurin muutoksesta.

– Jos jossain asiassa on yksilö vastaan organisaatio, Suomessa on aikaisemmin uskottu organisaatiota. Nyt individualismin aikakauden ja sosiaalisen median myötä ihmiset uskovat keskimäärin herkemmin yksilöä kuin organisaatiota, kommentoi kriisiviestinnän asiantuntija.

Ylen tapauksessa organisaatiota edusti päätoimittaja ja yksilöä toimittajat.

Myös informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvonen Oulun yliopistosta arvioi, että vastauksissa näkyy yksilönvapauden arvostus. Hänen mukaansa moni toimittajiin luottavista piti kiistaa sananvapauden ja sensuurin välisenä. Karvonen pohtii, että osa on voinut nähdä tilanteen myös laajemmin demokratiakysymykseksi.

– Oliko Suomi tässä Unkarin, Turkin ja Puolan tiellä, jossa hallitukselle annetaan sananvalta siihen, mitä media voi kirjoittaa.

Luottamuksen suuntautumiseen vaikutti vahvasti puoluekanta: kaikkien muiden paitsi keskustan kannattajat luottivat enemmän toimittajiin kuin päätoimittajaan. Keskustalaisista päätoimittajan kannalle asettui 40 prosenttia, toimittajien 27. Ero muihin on selkeä.

– Keskustan kannattajat ovat ehkä ajatelleet, että tästä on suotta oltu paisuttamassa isoa asiaa eikä ole nähty perää toimittajien kriittisyydessä, pohtii Erkki Karvonen.

Vahvimman luottamuksen toimittajat keräsivät vasemmistoliiton (69 prosenttia) ja perussuomalaisten (61) kannattajilta.

– Perussuomalaisethan on populistinen puolue ja lähtökohtana on epäluottamus eliittiä kohtaan. Tässä päätoimittaja on herrojen tai eliitin edustaja, tulkitsee Karvonen.

Ikäryhmistä päätoimittajaan luottivat eniten yli 70-vuotiaat, joista Jääskeläisen kannalle kallistui joka kolmas (33 prosenttia). Kaikista eläkeläisistä Jääskeläistä uskoi 22 prosenttia.

Toimittajien näkemykseen luottivat vankimmin 60–69-vuotiaat, 60 prosenttia.

Ylen kriisi johti alkuviikosta Jääskeläisen eroon. Aikaisemmin tehtynä gallupin lopputulos olisikin voinut olla ex-päätoimittajalle myönteisempi, arvioivat Katleena Kortesuo ja Erkki Karvonen.

– Oli absoluuttinen viestintämoka yrittää ehdottaa, että Yle voisi erota JSN:stä ja perustaa oman elimen. Mutta gallup-tulos ei silti välttämättä olisi kääntynyt päälaelleen, sanoo Kortesuo.

Karvosen mielestä päätoimittajan viestintästrategiassa oli ongelmia alusta asti.

– Miten johdon pitäisi käyttäytyä, kun henkilökunta on ilmisodassa häntä vastaan? Pitääkö antaa takaisin tukevia koukkuja vai ottaa sovittelevampi asenne ja ryhtyä kuuntelemaan?

Karvonen arvelee, että joustavammalla ja anteeksipyytävämmällä asenteella kriisi ei olisi samalla tavalla kärjistynyt.

USU-gallupin teki Uutissuomalaisen toimeksiannosta Tietoykkönen. Internetpaneelin avulla toteutettuun gallupiin vastasi noin 1 000 suomalaista 30.5.–1.6. Kohderyhmänä olivat 18 vuotta täyttäneet mannersuomalaiset. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tutkija Yle-kiistasta: Oliko viisasta puida esimiehen ja alaisen välistä epäluottamusta julkisesti?