USU-gallup: Valtaosa suomalaisista ei patistaisi äitejä nykyistä aiemmin töihin

Enemmistö suomalaisista eli 58 prosenttia vastustaa ajatusta siitä, että pienten lasten äitien tulisi palata nykyistä aiemmin työelämään. Yli puolet perheistä käyttää kotihoidontukea siihen saakka, kunnes lapsi on vajaa kaksivuotias.

Äidit patistaisi työelämään nykyistä aikaisemmin joka viides (21 %) vastaaja. Jokseenkin yhtä monella (22 %) ei ole kantaa asiaan.

Tiedot käyvät ilmi Uutissuomalaisen gallupista jossa kysyttiin: Tulisiko pienten lasten äitien palata mielestäsi nykyistä aiemmin työelämään?

Myös Kelan tutkimuksissa ikäraja on asettunut samaan: yli puolet suomalaisista oli Kelan tekemän kyselyn mukaan sitä mieltä, että lapsen olisi hyvä olla vähintään kaksivuotias mennessään päivähoitoon.

– Noin kaksi vuotta näyttää olevan suomalaisten yleinen käsitys siitä, milloin hoitoon voi mennä, tutkija Anneli Miettinen Kelasta sanoo.

Perinteiset käsitykset

Perhevapaita jaetaan Suomessa äitien ja isien kesken vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa, joissa lasten kotihoitoa ei ole tuettu samaan tapaan kuin Suomessa. Suomessa perhevapaita käyttävät pääasiassa naiset.

Hallituksen kariutuneen perhevapaauudistuksen tavoitteena oli epätasaisesti jakautuvien perhevapaiden tasaisempi jako, mikä parantaisi sekä työelämän että vanhemmuuden tasa-arvoa. Pitkät perhevapaat vaikuttavat ura- ja palkkakehitykseen sekä tuleviin eläkkeisiin.

Miettisen mielestä perhevapaauudistuksesta käyty keskustelu ei mennyt hukkaan, vaikka uudistus kariutui.

– Perheet tekevät usein valintoja ja päätöksiä miettimättä asiaa sen tarkemmin. Silloin tyypillisesti valitaan vaihtoehto, jossa nainen jää kotiin. Nyt keskustelussa nousi esiin, että on muitakin vaihtoehtoja ja ratkaisuja, Miettinen sanoo.

Erikoistutkija Johanna Närvi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta on Miettisen kanssa samaa mieltä.

– Lasten pitkän kotihoidon kannatus on meillä vahvaa. Taustalla on monia tekijöitä, mutta yksi on perinteinen käsitys vanhempien työnjaosta ja siitä, että nimenomaan pienten lasten äitien pitää olla kotona.

Pienillä tuloilla paluu ei houkuta

Pienituloisimmat kotitaloudet suhtautuivat ajatukseen äitien työhönpaluun aikaistamisesta suurituloisia kriittisemmin. Tutkijoiden mukaan äitien työhönpaluuseen vaikuttaakin työmarkkinatilanne.

– Jos äidillä on ollut määräaikaisia työsuhteita, jouduttaisiin hakemaan uutta työpaikkaa, jota ei välttämättä ole tarjolla. Kotihoidontuen käyttäminen pitkään on tyypillisintä äideille, joiden työmarkkina-asema on ollut jo ennestään heikko, Miettinen sanoo.

Närvin mukaan käytäntö sanelee perheiden ratkaisut.

– Kun lapsi on parivuotias, puolella lasta kotona hoitavista äideistä ei ole työsuhdetta, johon palata. Toisaalta pienituloisten äitien ei ole yhtä kannattavaa palata töihin kuin suurituloisten äitien.

Asiaan vaikuttavat paitsi tulot myös työsuhteen joustavuus: matalapalkka-aloilla työvuorot voivat olla lastenhoidon kannalta hankalat.

– Suurempituloisissa ammateissa työnimu saattaa olla iso ja työajat joustavia.

Eroja alueissa

Alueellisesti eniten kannatusta ajatus äitien nykyistä nopeammasta työelämään paluusta sai Helsinki–Uusimaan suuralueella.

– Voisi ajatella, että pääkaupunkiseudulla on työpaikkoja mutta myös toisaalta korkeat asumiskustannukset suhteessa muuhun maahan. Se varmasti vaikuttaa tulokseen, Närvi sanoo.

Nykytilanteessa jompikumpi kumpi vanhemmista voi olla pois töistä niin kauan kun lapsi täyttää kolme vuotta. Perhe saa siihen asti hoitovapaan tai kotihoidon tukea.

Vanhempainrahan taso määräytyy työtulojen mukaan tai tulojen puuttuessa peruskorvauksella. Rahaa voi saada vajaan vuoden ajan ja enintään 54 arkipäivää siitä on kiintiöity isälle. Äitiysvapaata lukuun ottamatta huoltajat voivat päättää kumpi jää vanhempainvapaalle.

Isän on käytettävä vapaa kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.

Valtaosa perheistä käyttää kotihoidontukea jonkin aikaa mutta alueelliset erotkin voivat olla suuria. Kelan tutkimuksen mukaan runsaimmin kotihoidon tukea käytetään Pohjanmaan alueen kunnissa ja joissakin Lapin sekä Satakunnan alueen kunnissa.

Isille lisävapaita uusilla malleilla

Paras tapa lisätä sukupuolten tasa-arvoa vanhemmuudessa on tutkijoiden mielestä pidentää isyysvapaata. Kelan tilastojen mukaan vuonna 2016 äidit pitivät vanhempainpäivärahoista 90,5 prosenttia ja isät 9,5 prosenttia. Viidennes isistä ei pidä lainkaan perhevapaata.

Närvi uskoo, että vaikka perhevapaauudistus nyt kariutui, isyysvapaan pidentäminen säilyy keskustelussa.

– Poliittista painetta järjestelmän uudistamiseen on ja isien vapaan pidentäminen on varmasti uudelleen esillä pian, Närvi sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen virallinen kanta vanhempainvapaan järjestämiseen on ollut 6+6+6 eli yhteensä 18 kuukauden ansiosidonnainen vanhempainvapaa, jossa puoli vuotta kuuluisi äidille, puoli vuotta isälle ja yhden puolivuotiskauden käytöstä vanhemmat voisivat sopia keskenään.

– Perhevapaauudistuksessa näin kunnianhimoiseen malliin ei ollut mahdollisuutta, koska rahaa ei luvattu lisää. Kuitenkin, jos kotihoidontukea ollaan lyhentämässä, leikkaamassa tai porrastamassa, olisi tärkeää, että ansiosidonnaista vanhempainvapaata pidennettäisiin samalla, Närvi sanoo.

Lisää joustoa kestoon ja korvaukseen

Kelan tutkijan Anneli Miettisen mukaan yksi keino uudistaa perhevapaita voisi olla joustavuuden lisääminen vanhempainvapaan kestoon ja korvaustasoon Ruotsin mallin mukaisesti.

– Perheet voivat itsenäisesti päättää, että jaksottavat vanhempainvapaata pidemmälle ajalle lapsen 1,5 ikävuoteen saakka, mutta saavat tämän jakson ajalta vähäisempää korvausta.

Miettinen sanoo, että Suomessakin suurin osa vanhemmista palaa töihin, kun lapsi on 1,5–2-vuotias.

– Kaikkia perheitä se ei auttaisi, mutta osaa kylläkin. Pikkuhiljaa myös isien osuus vapaiden käytöstä voisi lisääntyä.

Ruotsissa töihin meno tarkoittaa usein osa-aikatöitä.

– Ne voisivat meilläkin sopia perheille kokoaikatöitä paremmin ja houkutella äitejä palaamaan työelämään.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksen on toteuttanut Uutissuomalaisen toimeksiannosta Tietoykkönen Oy. Verkkokyselyyn vastasi 1 000 suomalaista 21.–25.2.2018. Vastaajat edustavat valtakunnallisesti 18 vuotta täyttäneitä mannersuomalaisia.

Virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Pyöristyksistä johtuen osuuksien yhteenlaskettu kokonaismäärä grafiikassa voi olla yli tai alle 100 prosenttia.

Kuva: Anssi Hietamaa
 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kotimaa

Asiantuntijat haluavat väärennetyn taiteen pois kierrosta – Teoksia ei tuhota, vaan kerätään poliisille

Todistaja väärennöksistä: Nämä on digiprinttejä ajalta, jolloin väitetty taiteilija oli jo kuollut

Isännöinnistä tehdään kanteluita vain vähän: Yksittäisen asukkaan tyytymättömyys ei vaikuta kahden yrityksen väliseen sopimukseen

Etelässä autoilijaa hidastaa aamulla liukas ajokeli

Uutissuomalainen: Hallitus kokoaa syksyllä komiteat pohtimaan esimerkiksi sosiaaliturvauudistusta ja maakuntien verotusoikeutta

Näin Suomea uudistetaan – Syksyn aikana Antti Lindtman kokoaa komiteoita pohtimaan yhteiskuntaa armeijasta syntyvyyteen

Presidentti Niinistö vierailulle Etiopiaan – tapaa maan presidentin sekä tuoreen rauhannobelistin

Turkuun tulee pormestari – pormestarimalli käyttöön viimeistään 2021

Rinne: Brexitin suhteen tilanne on yhä avoin ja kaikki vaihtoehdot auki

Puumalassa kadonnut mies löytyi vedestä kuolleena

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.