"Ukulele saa ihmiset hymyilemään. Se on onnellinen soitin"

Leit ja Havaiji-paidat, hyvä mieli ja hymyily. Tänä viikonloppuna Leppävirralla järjestetyssä Tropical Winter Ukulele Fest -tapahtumassa unohdettiin hetkeksi pakkanen, ja haettiin lämmintä tunnelmaa yhdessä soittamisesta.

Liverpoolista Leppävirran Vesileppikseen saapunut duo The Mersey Belles on kuin ukulelekulttuurin ruumiillistuma. Kaksikon puheesta välittyy innostus paitsi esiintymiseen myös ukulelen opettamiseen ja yhteisölliseen kulttuuriin, joka soittimen ympärille on rakentunut.

Haastattelussa duo haluaa esiintyä lavanimillään Nancy ja Pearl.

– Ukulele saa ihmiset hymyilemään. Se on onnellinen soitin, Pearl innostuu kehumaan.

– Se antaa hyvää tunnetta olipa sitten esiintymässä tai kuuntelemassa. Ukulelessa on hyvin erityinen soundi, ja se on myös hyvin monipuolinen soitin. Sillä pystyy tekemään monenlaisia asioita, hän jatkaa.

– Ja sitä on hyvin helppo soittaa ja kantaa! Ei tarvita isoa autoa, Mersey Belles nauraa.

Mersey Bellesilta pyydetään aina kahden esiintyjän kappaleita: George Formby n ja The Beatlesin. Jälkimmäinen ei esittelyjä kaipaa, ja Formbykin on alan harrastajille tuttu, sillä hän oli ensimmäisiä suuria ukulelenimiä Britanniassa.

Beatlesia ei Mersey Bellesilta kuitenkaan kuulla, sillä he eivät ole osanneet valita kappaletta. Useampi Beatles-laulu taas tekisi heistä helposti coverbändin, mitä he eivät myöskään halua.

Perjantain loppuillan keikalla kuullaankin vanhoja ikivihreitä: Moon River, You Are my Sunshine, Let's Twist Again.

– Me teemme musiikkia 1920-luvulta nykypäivään saakka. Olen suuri popmusiikin fani, mutta rakastamme myös vanhoja klassikoita, Nancy kertoo.

Osa imagoa on aikakauteen soveltuva vintage-look kampauksineen ja mekkoineen. Tyyli on vuosien aikana kuitenkin muuttunut.

– Aikaisemmin olimme vähän pin up -tyttöjä. Nyt kyse on enemmän siitä, millaisia olemme ihmisinä, Nancy toteaa.

Ennen Mersey Bellesin keikkaa perjantain ohjelmassa kuullaan muun muassa Warkauden Ukuleleorkesteria (WAU), joka saa kunnian olla festivaalin ensimmäinen esiintyjä. Ohjelmistosta löytyy tuttuja kappaleita esimerkiksi Juice Leskiseltä ja The Beatlesilta.

WAU:ssa esiintyvät Henry Luoma-aho, Sari Mäkelä ja Anne Julkunen ovat kaikki soittaneet ukulelea noin vuoden. Kaikki myös ovat yhtä mieltä siitä, että ukulelen soittamisessa on helppo päästä alkuun. Itse asiassa he aloittivat keikkailun viime keväänä melko pian soittokurssin alkamisen jälkeen.

– Minä innostuin siitä, kun perustimme työpaikalla työmaaorkesterin. Aloitin siellä ja tulin sitten tähän toiseen orkesteriin mukaan, Mäkelä kertoo.

Myös tässä ryhmässä ukulelea pidetään hyvän mielen soittimena, jonka pelkkä näkeminenkin alkaa hymyilyttää. Mukavaa on myös se, että WAU:n soittajat ovat eri ikäisiä. Jatkokurssin osallistujista nuorin on viittä vaille 18-vuotias ja vanhin 65.

Ryhmässä soittaminen onkin kolmikolle olennainen osa ukuleleharrastusta.

– Ei tarvitse heti olla virtuoosi. Porukassa jos eksyy vähän, niin ei kun mukaan vaan taas, Luoma-aho sanoo.

Festivaalipäällikkö Arto Julkunen esiintyy hänkin WAU:n riveissä. Julkunen on myös opettanut ukulelen soittoa Varkaudessa ja Leppävirralla.

– Nyt on menossa kolmas iso ukuleleaalto maailmassa. Keski-Savoonkin ilmaantui ukulelen soittajia. Meitä oli sen verran, että päätimme, että se olisi peräti festivaalin paikka, Julkunen kertaa.

Vaikka ukulele yhdistetään Havaijiin ja sitä kautta kesään, haluttiin Leppävirran festivaali järjestää nimen omaan talvella. Julkusen mukaan Euroopan ukulelekausi alkaa toukokuussa, ja syksyyn saakka on harva se viikonloppu jossain päin festivaalit. Myös Suomessa on jo olemassa yksi kesäaikaan järjestettävä ukulelefestivaali – Karkkilan Kukulele.

– Emme halunneet kilpailla sen kanssa, ja siksi halusimme talviajan tapahtuma, jossa on saman katon alla lämmintä ja yhdessä tehtävää touhua, Julkunen sanoo.

– Ukulelefestivaalit ovat seurallisia ja osallistuvia. Idea on, että täällä soitetaan jonkin verran yhdessäkin, ja monilla festareilla saattaa olla oma nuottikirjakin. Meillä on muutama kappale, joita on netissä jaettu opeteltaviksi.

Myös workshopit ovat olennainen osa ukulelefestivaaleja. Lauantain ohjelmassa onkin opetushetkiä, joita vetävät muun muassa Mersey Belles ja toinen pääesiintyjä Derick Sebastian. Ilmoittautumisia on Julkusen mukaan tullut satakunta.

Opettaminen on The Mersey Bellesille tärkeä osa työtä. Nancy ja Pearl kertovat saavansa epämuodollisista tilaisuuksista paljon positiivista palautetta ja heillä itselläänkin olevan hauskaa opetustilanteissa.

– Workshopimme keskittyvät laulutekniikoihin ja esiintymiseen. Osallistujat eivät vielä tiedä tätä, mutta he tulevat kanssamme päälavalle lauantai-iltana, duo nauraa.

Pearl opettaa ukulelea myös Liverpoolin kouluissa, joista monet ovat ottaneet ukulelen aloitussoittimeksi. Ukulelesta onkin tullut Mersey Bellesin mukaan Englannissa hyvin suosittu soitin.

Nancy ja Pearl ovat aloittamassa myös oman lastenryhmän helmikuussa.

– Se on ennemminkin glee club, esiintymiskerho, kuin vain ukulelen opetusta. Mukana on laulua, esiintymistaitoa ja itseluottamuksen rakentamista. Samalla voi tavata uusia ihmisiä ja saada uusia ystäviä, Pearl kertoo.

– Ei tarvitse osata kuin kolme sointua, niin ukulelella voi jo soittaa parikymmentä erilaista kappaletta eri genreistä popista klassiseen ja rockiin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.