Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on jäämässä vaaleissa sivuun –  Rauhattomat ajat eivät heijastu politiikan puheissa, vain hävittäjien määrästä ja hinnasta on sanailtu

Asiantuntijoiden mukaan keskustelu ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on jäämässä eduskuntavaalitaistelussa suotta vähälle huomiolle. Entinen Moskovan suurlähettiläs Hannu Himanen pitää keskusteluvajetta huolestuttavana.

–  Ulkopolitiikka ei näytä saavan millään sijaa poliittisessa keskustelussa siitä huolimatta, että kansainvälinen tilanne on huonompi ja huolestuttavampi kuin vuosikymmeniin, Himanen sanoo.

Hajottavat voimat EU:ssa, Venäjän asevarustelu ja aggressiivinen ulkopolitiikka, Ukrainan konfliktin jatkuminen sekä Yhdysvaltain ja Euroopan huonot suhteet ovat esimerkkejä tekijöistä, joiden vuoksi Suomen seuraavalla hallituksella ei ole levollisia ulkopoliittisia aikoja odotettavanaan.

Tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista arvioi teeman vähäisen huomion syyksi sitä, että muut aiheet – kuten kotimainen vanhustenhoito – ovat ajaneet turvallisuuspolitiikan ohi. Rauhattomaan kansainväliseen tilanteeseen on hänen mukaansa totuttu.

–  Siitä on tullut uusi normaali, Pesu sanoo.

"Poikkeaminen hävittäjäsuosituksesta olisi poliittinen riski"

Ainoa näkyvämmin poliitikkojen puheissa esillä ollut turvallisuuspoliittinen aihe on ollut keskustelu uusista hävittäjistä ja hankinnan kustannuksista. Hornetien seuraajan valinta vuonna 2021 onkin kiistatta tulevan hallituksen tärkein puolustuspoliittinen päätös.

Kallis hävittäjähanke on kirvoittanut ehdotuksia, joiden mukaan tarjouspyyntöön kirjatusta 64 koneen määrästä voitaisiin ehkä tinkiä. Ulkopolitiikan korkein johto ei mielellään kuulisi, että poliitikot ryhtyisivät ottamaan kantaa jonkin valmistajan puolesta tai toista vastaan. Presidentti Sauli Niinistön mukaan hävittäjävalinnassa pitää noudattaa sotilaiden suositusta.

Pesun mukaan lopullinen päätös toki kuuluu poliitikoille, mutta sotilaalliseen suorituskykyyn perustuvasta ja teknistä sekä salaista tietoa sisältävästä suosituksesta poikkeaminen olisi valtava poliittinen riski.

–  Ihmettelen, jos jollain olisi siihen halua, Pesu sanoo.

Himasen mukaan hankinnasta täytynee linjata jotain ainakin budjettimielessä jo hallitusneuvotteluissa vaalien jälkeen.

EU-puheenjohtajuudesta tulossa vaativa ja työläs

Suomen turvallisuuspolitiikassa näkyy myös paljon merkkejä jatkuvuudesta: kahden- ja monenvälinen puolustusyhteistyö muun muassa Ruotsin ja Naton kanssa jatkunee. Himanen ja Pesu eivät usko, että nykyiseen hallitusohjelman Nato-kirjausta muutettaisiin, vaan mahdollisuus hakea jäsenyyttä jätetään avoimeksi.

Jatkuvuuden puolesta puhuu myös se, että nykyisellä turvallisuuspolitiikan linjalla on presidentti Niinistön vankka tuki. Hänen toinen virkakautensa päättyy vasta 2024.

Tärkeässä viitekehyksessä EU:ssa Suomi ottaa kesällä puolivuotisen puheenjohtajuuden vastaan vaativaan aikaan. EU-vaalit on juuri käyty, Britannia todennäköisesti eronnut tavalla tai toisella ja uutta komissiota muodostetaan.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron esitti hiljattain unionille pitkän listan uudistustarpeita, joissa myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikka olivat mukana. Hän ehdotti asioita käsittelemään erityistä Eurooppa-konferenssia tämän vuoden loppuun mennessä.

–  (Suomen) hallituksella ja sen avainministereillä tulee olemaan erittäin suuri vastuu, Himanen tiivistää.