Useampi kuin joka kymmenes pyöräilijä joutunut onnettomuuteen viime vuosina

Suomalaisista noin 13 prosenttia on joutunut polkupyörällä johonkin onnettomuuteen kolmen viime vuoden aikana. Ylivoimaisesti yleisintä on kaatuminen pyörällä ilman muita osallisia.

Onnettomuuteen joutuneista vastaajista jopa reilut kolme neljästä oli kaatunut yksittäistilanteessa, jossa ei ollut muita osapuolia.

Tiedot onnettomuuksista perustuvat Liikenneturvan teettämään kyselyyn, johon vastasi 1 530 henkilöä.

Osalle vakavia vammoja

Pyörällä kaatuneista puolet oli satuttanut itsensä ja toiselle puolelle ei ollut aiheutunut vammoja.

Kaatuneista pienellä osalla vamma oli ollut vakava. Kahdeksan prosenttia pyöräonnettomuuteen joutuneista oli loukkaantunut niin pahoin, että oli joutunut olemaan poissa töistä tai koulusta.

12 prosentilla kaatuminen oli johtanut tarpeeseen käydä lääkärissä tai terveydenhoitajalla.

Kaatumiseen vaikuttaneita syitä oli olosuhteet, oma arviointivirhe tai havaintovirhe tai liian kova vauhti.

– Pyöräilyn turvallisuus lähtee ennakoinnista. Jos ajaa täysillä esimerkiksi risteykseen, se lisää riskiä joutua yllättävään tilanteeseen, joka johtaa onnettomuuteen, koulutusohjaaja Erkka Savolainen Liikenneturvasta sanoo.

Kahdeksan prosenttia onnettomuuteen joutuneista oli kolaroinut auton tai mopon kanssa ja kuusi prosenttia toisen pyöräilijän kanssa.

Ennakointi voisi estää myös kaatumisia liukkaalla eli esimerkiksi jäisellä pinnalla tai puista pudonneiden lehtien kohdalla.

– Erityisesti pyöräilijän pitäisi muistaa maltti alueilla, joissa on paljon porukkaa kuten lapsia, muita pyöräilijöitä tai esimerkiksi rullalautailijoita. Keskustassa ei voi ajaa pyörällä samalla tavoin kuin hyvillä pyöräteillä taajamien ulkopuolella.

Neljä prosenttia pyörällä kaatuneista kertoi turman johtuneen päihtymyksestä. Myös pyöräilijöiden kuolonkolareiden tutkinnat ovat osoittaneet, että päihtyneiden henkilöiden kolareiden määrä on lisääntynyt.

Tarkkaa tietoa pyöräkolareiden kokonaismäärästä ja syistä ei kuitenkaan ole, sillä vain osa kevyen liikenteen turmista tulee poliisin tietoon. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat lisäksi kuolonkolarit.

Sen sijaan lievistä onnettomuuksista ei kerätä kattavasti tietoja missään. Kyselyihin perustuvat selvitykset antavat siksi lisätietoa turmien määrästä ja vakavuudesta.

Kypärä on tärkein suojaväline

Kyselytutkimus viittaa myös siihen, että pyöräilijät itsekin ovat huomanneet pyöräilykypärän merkityksen. Pyörällä kaatuneista noin joka viides oli sitä mieltä, että pyöräilykypärä lievensi onnettomuudesta aiheutuneita vammoja tai olisi lieventänyt, jos kypärää olisi käytetty.

Yli puolet arveli, ettei kypärättömyydellä ollut vaikutusta vammoihin.

– Pyöräilykypärä on tärkein turvavaruste pyöräilijälle. Se vähentää aiheutuneita vammoja, Savolainen neuvoo.

Lievissä kaatumisissa pyöräilijä ei kaadu välttämättä niin, että pää osuisi maahan asti. Jos kaatuminen on raju, pää on kuitenkin pahiten vaarassa. Myös törmäyksissä esimerkiksi auton tai toisen pyöräilijän kanssa kypärä on usein elintärkeä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tapaturmatilastojen mukaan on arvioitu, että Suomessa tapahtuu vuosittain noin 5 000 pyöräilytapaturmaa, joissa pyöräilykypärästä on hyötyä.

Päihtyneiden pyöräilijöiden kuolonkolarit lisääntyneet

Pyöräilykypärää ei kannata tuunata - maalaukset ja tarrat voivat pilata