Useat hakeneet apua päästäkseen irti ääriliikkeistä

Suomessa jo kymmenkunta henkilöä on hakenut tänä vuonna apua väkivaltaisista ryhmistä ja radikalismista irrottautumiseen.

Osa heistä on ollut radikalisoitumisen riskiryhmää, osa jo pitkän linjan toimijoita radikaaliryhmissä.

Apua hakeneet henkilöt ovat sisäministeriön mukaan eri puolilta maata ja eri aatesuunnista.

Suomessa on käynnissä auttamishanke, jonka tarkoitus on auttaa väkivaltaisen äärioikeiston tai uskonnollisen radikalisoitumisen henkilöitä irrottautumaan väkivallasta. Kyse on niin sanotusta exit-toiminnasta, jolla on saatu hyviä vaikutuksia myös muissa maissa.

– Toimintaa oli tarkoitus valmistella vielä tämä vuosi, mutta kävikin niin, että hankkeella on jo useita asiakkaita, jotka on itse hakeutuneet tuen piiriin, kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriön poliisiosastolta kertoo.

– Autettaville henkilöillä yhteistä on ollut oma halu päästä irti kuvioista: ajatus siitä, että nyt riitti.

– Väkivaltaisella äärioikeistolla tai uskonnollisen radikalismin ryhmillä voi olla pyrkimys eristää henkilöt sosiaalisista suhteistaan kuten suvusta, perheestä ja vanhoista ystävistä, Mankkinen kuvaa tuen tarvetta.

– Jos on elänyt yhteiskunnan ulkopuolella tai sen reunalla, henkilöltä voi puuttua myös esimerkiksi asunto ja työpaikka.

– Kun henkilö haluaa irti ryhmän toiminnasta, hän voi tarvita tukea henkisesti raskaaseen prosessiin – ylipäätään monenlaista tukea ja apua, että jaksaa irrottautumisprosessin.

Väkivallan ihannointiin ja käyttäytymiseen saa apua

Mankkinen toimii puheenjohtajana sisäministeriön sisäisen turvallisuuden työryhmässä, joka valmisteli Suomeen kansallinen väkivaltaisen ekstremismin toimenpideohjelman.

Toimenpideohjelmaan päivitettiin tänä vuonna mukaan useita toimenpiteitä, joista niin kutsuttu Radinet-hanke on yksi.

Käytännössä Radinet-hankkeen toiminnasta on vastannut Vuolle Setlementti -järjestö Raha-automaattiyhdistyksen tuella.

– Hankkeelle haetaan nyt jatkorahoitusta, Mankkinen kertoo.

Lisäksi sisäministeriö on pyrkinyt kannustamaan poliisia ja muita viranomaisia tarjoamaan aina kuin mahdollista asiakkailleen väkivallan vähentämiseen liittyviä palveluja.

Useilla järjestöillä pitkin Suomea on erilaisia koulutuksia ja ohjelmia aggression hallintaan.

Suomessa on tiedossa useita aiempia onnistuneita tapauksia, kuinka henkilöt ovat päässeet irti väkivaltaisesta elämäntavasta ja käyttäytymisestä.

Koulutusta medialukutaitoon ja historian ymmärrykseen

Toimenpideohjelmassa on haettu myös toimivaa tukipalvelua perheille ja lähipiireille, joita radikalisoituminen koskettaa. Toiminnan tavoitteena on vaikuttaa siihen, ettei perhe syrjäydy eikä radikalisoituminen leviä lähipiirissä laajemmalle.

– Palvelua on suunniteltu Kirkon ulkomaan avun vetämänä. Pohdinnassa on esimerkiksi, voisivatko Martat tai muut järjestöt tukea perheitä. Haasteena on nimittäin se, että avun kynnyksen tulisi olla matala eikä perheitä tai muuta lähipiiriä saisi leimata, Mankkinen pohtii.

– Lisäksi esimerkiksi opetustoimea on koulutettu tuomaan esille ihmisoikeuksia, demokratian toimivuutta sekä medialukutaitoa, joka auttaa propagandan tunnistamisessa.

Kouluja on tarkoitus kannustaa nyt ottamaan esimerkiksi historian tunneilla esille, miten eri aatteet ovat näkyneet aiemmin Suomen historiassa. Se voi avata nuorille esimerkiksi uusnatsien taustaa eri tavoin kuin he itse netissä kertovat.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Silminnäkijät ihmettelivät: Vastarintaliikkeet miehet jäivät uhrin viereen pahoinpitelyn jälkeen

Poliisi: Asema-aukion pahoinpitelystä epäilty sama kuin tapahtumasta ilmoittanut

Risikko: Väkivaltaisten järjestöjen laillisuus tarkasteltava uudelleen