Useita kansanedustajia on ehdolla EU-vaaleissa – moni heistä ei tiedä, lähtisikö Brysseliin oikeasti

Eurovaaleissa on tarjolla useita ehdokkaita, jotka juuri äskettäin valittiin eduskuntaan. Esimerkiksi perussuomalaisilla ja vihreillä on monia kansanedustajia, jotka tavoittelevat nyt ääniä eurovaaleissa. Kaikki eivät kuitenkaan kerro, olisivatko todella valmiita lähtemään Brysseliin, jos kansa niin tahtoisi.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari sanoo, että jos hänet valitaan europarlamenttiin, hän aikoo ottaa paikan vastaan.

–  Jos tulen valituksi, niin minä menen europarlamenttiin, Huhtasaari sanoo STT:lle.

Hän kertoo, että oli jo aiemmin ilmoittanut olevansa avoin asialle.

–  Sanoin aina kysyttäessä, että se on mahdollista, ja myös lehdistölle sanoin näin, Huhtasaari sanoo.

Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen (ps.) sanoo STT:lle, että hän aikoo "näillä näkymin" lähteä europarlamenttiin, jos tulee valituksi. Myös eduskuntaan noussut Sebastian Tynkkynen (ps.) kertoo verkkosivuillaan, että ottaisi vastaan paikan europarlamentissa.

Toinen uusi perussuomalaisten kansanedustaja Veikko Vallin puolestaan sanoo, ettei ole lähdössä Brysseliin vaan aikoo jatkaa kansanedustajana.

Vallin kertoo puolueen pyytäneen häntä ehdolle myös eurovaaleissa, ja hän sanoo luottavansa puoluejohdon arvioon.

–  Uskon siihen, että kun on tunnettuja ehdokkaita, niin ääniä tulee enemmän. Jos laittaisimme tuntemattomia ehdokkaita listan täyteen, niin todennäköisesti meidän kannattajat eivät lähtisi äänestämään, Vallin sanoo STT:lle.

PS:n Peltokangas: Vaalien jälkeen katsotaan, kuka lähtee

Perussuomalaisten Minna Reijonen pitää kansanedustajan paikkaa ensisijaisena tehtävänään, mutta lähtee kuitenkin ehdolle vielä eurovaaleihin, koska puolue on niin toivonut.

–  Eduskunta on ensisijainen, mutta jos valtava äänivyöry tulee, niin pitää harkita uudelleen.

Uusi kansanedustaja Mauri Peltokangas (ps.) ei ota kantaa siihen, ottaisiko vastaan paikan europarlamentissa vai ei.

–  Turha lähteä spekuloimaan eurovaalien tulosta. Vaalien jälkeen katsotaan tulos ja se, kuka lähtee ja kuka ei.

Peltokangas ei vastaa kysymykseen, onko äänestäjien huijaamista lähteä vaaleihin ehdolle kertomatta, tavoitteleeko paikkaa tosissaan.

–  Tuo, että toimittaja lähtee tätä kautta sitä vetämään, niin tehän itse asiassa luotte sellaisen ilmapiirin.

Peltokangas sanoo olevansa ehdolla nimenomaan kerätäkseen puolueelle ääniä.

–  Jokaisiin vaaleihin lähdetään joukkueena hakemaan puolueelle ääniä, se on ilman muuta selvä asia.

Essayah lähtisi pätkäpestiin EU-puheenjohtajuuden ajaksi

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kertoo STT:lle, että jos hän tulee valituksi europarlamenttiin eikä kristilliset ole mukana seuraavassa hallituksessa, hän on valmis ottamaan euroedustajan paikan vastaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ajaksi.

Heinäkuun alusta vuoden loppuun kestävän europarlamenttipestin jälkeen Essayah palaisi takaisin eduskuntaan.

Kristillisdemokraatit asettivat tänään eurovaaliehdokkaaksi myös kansanedustaja Peter Östmanin. Hän kertoo, että jos kristilliset saa paikan europarlamenttiin ja hän saa puolueestaan eniten ääniä, hänen velvollisuutensa on ottaa paikka vastaan.

Vihreiltä ehdolla neljä uutta kansanedustajaa

Vihreiden neljä uutta kansanedustajaa on myös eurovaaliehdokkaana. Mirka Soinikoski myöntää suoraan, ettei aio ottaa vastaan paikkaa europarlamentissa, vaikka hänet sinne äänestettäisiin.

–  En aio. Tavoitteena meillä on tietenkin kaksi vihreää meppiä, Heidi Hautala ja Ville Niinistö, Soinikoski sanoo.

Vihreiden Bella Forsgren ja Saara Hyrkkö sanovat, että ovat olleet alusta asti avoimia sen suhteen, että eduskuntavaalit ovat heidän ykköstavoitteensa. Kumpikaan ei sano suoraan, ottaisiko europarlamenttipaikan vastaan vai kieltäytyisikö siitä, jos sellainen tulisi.

–  Arvioin sitten siinä kohdassa, jos se tulee ajankohtaiseksi, Hyrkkö sanoo.

–  Koen aika turhaksi vielä spekuloida tässä vaiheessa, kun ei vielä tiedä yhtään, miten siinä käy, Forsgren sanoo.

Vihreiden Iiris Suomela sanoo, ettei tiedä mitä tekisi, jos paikka europarlamentissa aukeaisi.

–  Jos tässä kävisi niin, että itse menisin läpi, sitten miettisin sen uusiksi. En osaa varmaksi sanoa. Oma läpimeno ei ole päätavoite.

Tuplaehdokkaat eivät koe huijaavansa äänestäjiä

Soinikoski, Forsgren, Hyrkkö ja Suomela eivät koe tilannetta äänestäjien huijaamiseksi.

–  Ääni menee aina ensisijaisesti puolueelle. Ehdokas on aina toissijainen äänensaaja, puolue on siinä ensisijaisesti, Suomela sanoo.

Forsgren, Hyrkkö ja Suomela sanovat olevansa ehdolla vihreiden arvojen takia ja jotta nuoria saataisiin houkuteltua vaaliuurnille.

–  Minulla isoin syy asettua ehdolle oli se, että mielestäni on tärkeää, että nuoria on ehdolla, koska nuorten äänestysaktiivisuus oli niin alhainen viime vaaleissa (eurovaaleissa 2014). Ja sitten myös se, että pääsee tekemään töitä yhteisten vihreiden tavoitteiden eteen, Suomela sanoo.

Hyrkkö sanoo, olevansa eurovaaliehdokkaana, koska kyseessä ovat tärkeät vaalit ja koska ehdokkuus itsessään on poliittinen teko. Forsgrenin mukaan on tärkeää, että nuoria ehdokkaita on tarjolla myös maakunnissa.

–  Olen ehdolla, koska eurovaaleissa nuorten aktiivisuutta on hyvä saada korkeammalle ja koska maakunnissa pitäisi olla ehdolla nuoria, jotka tuovat tasa-arvokysymyksiä esille, Forsgren sanoo.

Vasemmistoliiton Sarkkinen: Puolueilla ei ole vaihtoehtoja

Vasemmistoliiton tuoreista kansanedustajista eurovaaliehdokkaina ovat Hanna Sarkkinen ja Merja Kyllönen. Kyllönen on jo sanonut, ettei ota mepin paikkaa vastaan, vaikka sellainen tulisi. Sarkkinen ei osaa vielä sanoa.

–  Siihen vaikuttaa kokonaisuus, mitä tapahtuu hallitusneuvotteluissa, mitä paikkoja eduskunnassa jaetaan.

Sarkkisen mukaan eduskunta- ja eurovaalien lähekkäisyys on todella vaikea tilanne pienelle puolueelle, joilla ei välttämättä riitä tunnettuja ehdokkaita kummankin vaalin listoille. Hän myöntää, että tilanne on ongelmallinen myös äänestäjän näkökulmasta.

–  On äänestäjille todella ikävä tilanne, että monilla puolueilla on päällekkäisiä ehdokkaita. Ymmärrän kyllä senkin, mutta ei puolueilla ole oikein vaihtoehtoja.

Sarkkinen ei kuitenkaan pidä tilannetta äänestäjien huijaamisena.

–  En tiedä, onko se äänestäjän huijaamista. Äänet menevät ensisijaisesti puolueelle ja kaikilla kausilla on ollut liikettä europarlamentin välillä suuntaan ja toiseen.

Muista puolueista SDP:llä, kokoomuksella ja keskustalla ei ole eurovaaleissa ehdokkaina uuteen eduskuntaan valittuja ihmisiä. RKP ei ole vielä julkistanut lopullista eurovaalien ehdokaslistaansa.

Puolueiden ehdokkaat eurovaaleissa

SDP: Eero Heinäluoma, Antton Rönnholm, Miapetra Kumpula-Natri, Mikkel Näkkäläjärvi, Alettin Basboga, Camilla Gunell, Tomi Kontkanen, Yannick Lahti, Sari Melkko, Kaisa Penny, Tuulia Pitkänen, Pekka Shemeikka, Irja Sokka, Jaana Ylitalo, Niko Eskelinen, Tiina Heikkinen, Husu Hussein, Kirsi-Kaisa Sinisalo, Helena Marttila ja Satu Taavitsainen.

Perussuomalaiset: Laura Huhtasaari, Teuvo Hakkarainen, Asseri Kinnunen, Olli Kotro, Samuli Sibakoff, Sebastian Tynkkynen, Pirkko Ruohonen-Lerner, Matti Viren, Arto Luukkanen, Minna Reijonen, Veikko Vallin, Mauri Peltokangas, Mira Nieminen, Tanja Vahvelainen, Mika Raatikainen, Laura Korpinen, Minna Partanen, Ilpo Heltimoinen, Simo Grönroos ja Karri Ollila.

Kokoomus: Matilda af Hällström, Paula Aikio-Tallgren, Hans Adolf Ehrnrooth, Kari Kallonen, Jyrki Koivikko, Eija-Riitta Korhola, Piia Kurki, Heikki Niemeläinen, Mikko Ohela, Sirpa Pietikäinen, Petri Sarvamaa, Henna Virkkunen, Mikael Ropo, Aura Salla, Kimmo Sasi, Janika Takatalo, Tuomas Tikkanen, Pirkko Vihko, Sami Yli-Rahnasto ja Leena Zittling.

Keskusta: Teuvo Hatva, Janne Kaisanlahti, Raul Kajak, Jari Karhu, Elsi Katainen, Juho Kekäläinen, Mauri Pekkarinen, Pekka Puska, Annina Ruottu, Petra Schulze-Steinen, Anna Sirkiä, Mirja Vehkaperä, Oliver Pietilä, Suvi Mäkeläinen. Miikkael Azaize, Riku Eskelinen, Jouni Kemppainen, Susanna Kisner, Maritta Mynttinen ja Olli Nyberg.

Vihreät: Alviina Alametsä, Lotta Alhonnoro, Leena Brandt, Fatim Diarra, Bella Forsgrén, Hanna Halmeenpää, Heidi Hautala, Juha Huhtala, Saara Hyrkkö, Miikka Keränen, Silja Keränen, Veli Liikanen, Ville Niinistö, Bicca Olin, Olli-Poika Parviainen, Sameli Sivonen, Thomas Snellman, Mirka Soinikoski, Iiris Suomela ja Rauli Virtanen.

Vasemmistoliitto: Hanna Sarkkinen, Merja Kyllönen, Silvia Modig, Tuomas Nevanlinna, Mia Haglund, Miila Halonen, Tiina Ahlfors, Ilpo Haaja, Tapani Kaakkurinniemi, Matleena Käppi, Elisa Lientola, Jaakko Lindfors, Jukka Linna, Ajak Majok, Joona Mielonen, Sari Moisanen, Anna Mäkipää, Janne Parkkila, Sami Säynevirta ja Sinikka Torkkola.

RKP: Sean Bergenheim, Mikaela Björklund, Filip Björklöf, Björn Bonsdorff, Silja Borgarsdottir Sandelin, Filip Hamro-Drotz, Christoffer Hällfors, Anna Jungner-Nordgren, Ramieza Mahdi, Anton Nilsson, Martin Norrgård, Ida Schauman, Catharina von Schoultz, Max Schulman, Frida Sigfrids, Niclas Sjöskog, Ida-Maria Skytte, Nils Torvalds, Stina Wahlsten ja Henrik Wickström.

Kristillisdemokraatit: Mikko Almgren, Ville Auvinen, Mika Ebeling, Esa Erävalo, Sari Essayah, Sonja Falk, Lasse Heikkilä, Matti Heikkinen, Simo Korpela, Jouni Koskela, Kitti Kumpulainen, Miikka-Markus Leskinen, Ariel Livson, Tapio Luoma-aho, Tapio Puolimatka, Jasmin Pyöriäinen, Elsi Ranta, Martin Stenberg, Tiina Tuomela ja Peter Östman.

Siniset: Tommi Aalto, Kari Aaltonen, Tiina Ahva, Ari Jalonen, Pirjo Keronen, Timo Kiviaho, Lauri Kopo, Kari Kulmala ja Kaija-Liisa Savolainen.
Tähtiliike: Paavo Väyrynen, Peter Fryckman, Janne Ahonen, Barbara Fagerström, Seppo Hauta-aho, Martti Issakainen, Satu Jaatinen, Tuija Järvinen, Petri Kaivanto, Kimmo Kautio, Tiina Keskimäki, Liisa Mariapori, Antero Metso, Jussi Nurmi, Mauri Nygård, Sami Ronkola, Harry Ruotsalainen, Hannu Suominen, Pirkko Turpeinen-Saari ja Yakup Yilmaz.