Uudesta vientiliitosta on tulossa Suomen suurin ammattiliitto

Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto uskoo, että Suomeen syntyy suurella todennäköisyydellä uusi vientiliitto. Siitä on tulossa Suomen suurin ammattiliitto, jossa on noin 270 000 jäsentä.

– Metalliliitto on valmistellut fuusiota yhdessä Paperiliiton, Puuliiton ja Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMin kanssa. Työ on edennyt hyvin ja neuvotteluissa on ollut myönteinen värinä, Aalto kuvailee.

Parhaillaan ollaan tekemässä aiesopimusta, jota liittojen hallinnot käsittelevät tällä viikolla. Suunnitelman mukaan neljän liiton fuusiosta syntyvä uusi liitto aloittaa toimintansa vuoden 2018 alussa.

– Hankkeen taustalla on se, että teollisuudesta on hävinnyt noin satatuhatta työpaikkaa. Yhdistämällä voimansa vientiliitot voivat vahvistaa edunvalvontaansa.

Vastaavaa hanketta hieman eri kokoonpanolla yritettiin edellisen kerran vuonna 2009. Silloin se kaatui Metallin liittokokouksessa vasemmistoliittolaisten vastustukseen.

– Nyt tilanne on erilainen, eikä kenelläkään ole kiviä kengässä hiertämässä.

Mikäli hanke toteutuu, niin sillä tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia neljän liiton nykyiseen henkilöstöön. Onko luvassa irtisanomisia?

– Ei ole. Olemme laskeneet, että päällekkäisiä toimintoja voidaan purkaa eläköitymisten avulla, Riku Aalto kertoo.

Samaan aikaan Suomeen ollaan perustamassa myös uutta palkansaajien keskusjärjestöä, jonka on määrä aloittaa toimintansa jo ensi vuoden alussa.

Viime viikolla pidettiin ohjausryhmän kokous. Siellä syntyi yhteinen näkemys, millaista keskusjärjestöä ollaan rakentamassa.

– Todennäköisyys hankkeen toteutumiseen kasvoi merkittävästi, kun ohjausryhmän päätös syntyi yksimielisesti. Nyt olen aika toiveikas, että pääsemme maaliin.

Uusi keskusjärjestö -hankkeessa on mukana 49 ammattiliittoa. Uusia liittoja voi vielä tulla mukaan.

Suomeen on rakennettu pitkään ja hartaasti yhteiskuntasopimusta. Neuvottelujen yksi keskeisimmistä kysymyksistä on ollut paikallisesta sopimisesta päättäminen.

Mahdollisuus sopuun lisääntyi keskiviikkona, kun hallitus kertoi, että paikallisessa sopimisessa korostetaan työ- ja virkaehtosopimuksien ensisijaisuutta.

– Hyvä, että hallitus ymmärtää työehtosopimusten roolin paikallisen sopimisen selkärankana. Samalla se myös mahdollistaa sopimustoiminnan kehittymisen niin työpaikoilla kuin työehtosopimuspöydissä, Aalto muistuttaa.

Toisaalta hallitus on heikentämässä palkansaajien asemaa yhteiskuntasopimuksen ulkopuolisilla hankkeilla. Hallitus aikoo esittää muun muassa helpotuksia määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen, koeajan pidennystä ja irtisanotun työntekijän takaisinottoajan lyhentämistä.

Riku Aalto toivoo, että hallitus ymmärtää mitä seurauksia päätöksillä voi olla.

– Saksassahan on tehty vastaavia ratkaisuja. Niiden jälkeen kokoaikaisten työsuhteiden osuus on vähentynyt 75 prosentista noin 50 prosenttiin. Tilalle on tullut silppu- ja vuokratyötä, jotka eivät tarjoa mahdollisuutta taloudellisesti turvattuun elämään.

Vaikeista taloudellisista ajoista huolimatta Helsingin pörssin yhtiöt maksavat tänä keväänä ennätyksellisen suuria osinkoja omistajilleen. Yleisradion tekemän selvityksen mukaan osingoistaan tähän mennessä ilmoittaneiden yhtiöiden osinkopotti on jo 11,5 miljardia euroa.

– Ymmärrän, että osinkoja pitää maksaa, mutta kohtuullisuus tulisi muistaa. Palkansaajilta vaaditaan suostumusta ansioiden leikkauksiin isänmaallisuuden nimissä. Missä on voittoja maksimoivien yritysjohtajien ja omistajien isänmaallisuus?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.