Uudistuksen viivästys aiheuttaisi vaikeuksia ammattikoulutuksen järjestäjille - voisi heijastua opiskelijoihinkin

Jos hallituksen sisäiset väännöt viivästyttävät ammatillisen koulutuksen uudistusta, koulutuksen järjestäjien tilanne käy hankalaksi.

– Jos asia ei etene lainsäädännön osalta, ainoa järkevä tapa, jolla turvataan nuorten ja ammattia vaihtavien koulutus, on perua rahoitusleikkaukset, sanoo Savon koulutuskuntayhtymän johtaja Heikki Helve.

Monen koulutuksen järjestäjän mukaan viivästymisellä voisi olla vaikutuksia myös opiskelijoiden arkeen.

– Olisi itsepetosta sanoa, että 220 miljoonan leikkaukset eivät näy missään, tiivistää Helve.

Koulutuksen järjestäjät toteavatkin, että rahat menivät, mutta siihen sopeutumisen työkalut näyttävät olevan jumissa.

– Useimmat koulutuksen järjestäjät ovat keventämässä koulutuksen hallintoa esimerkiksi yhdistämällä nuorten ja aikuisten koulutusta. Jos lainsäädäntöä ei ole, kyllähän se tekee tästä kohtalaisen haasteellista, muotoilee Jyväskylän koulutuskuntayhtymän johtaja Vesa Saarikoski.

– Kyllä se meidän talomme toimintaa vaikeuttaisi, koska olemme valmistautuneet erilaisiin toimenpiteisiin ja leikkaustenkin vuoksi meidän on väkisin tehtävä uusia toimintatapoja. Olemme lähteneet siitä, että ne ovat reformissa suunnitellut toimintatavat, sanoo Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän johtaja Esa Karvinen.

"Toivoisi, että järki voittaa"

Lainsäädäntö on Uutissuomalaisen tietojen mukaan valmis ja hallitus sen sisällöstä yksimielinen. Perussuomalaiset on kuitenkin jarruttanut sen etenemistä, koska haluaa vastineeksi läpi omia tavoitteitaan ruotsin kielen vapaaehtoisuuskokeilussa. Asiasta uutisoi torstaina myös Yle.

– Kieltämättä tulee tunne, että pelinappulaksiko ammatillinen koulutus on tässä otettu, kommentoi Stadin ammattiopiston rehtori Leena Mäkelä.

– Toivoisi, että järki voittaa, sanoo Vesa Saarikoski.

Epäilyjä toteutumisesta

Alun perin reformista piti tulla hallituksen esitys jo maaliskuussa. Viivästys on saanut koulutuksen järjestäjät epäilemään reformin onnistumista aikataulussa – etenkin, kun edellinen ammattikoulutusuudistus jumittui eduskuntaan vuonna 2015.

Talouden lisäksi koulutuksen järjestäjiä huolettaa järjestämislupien aikataulu. Koska reformi yhdistää nuorten ja aikuisten koulutuksen, järjestämisluvat pitää uusia uuden lain mukaisiksi.

– Koulutuksen järjestäjät, jotka rekrytoivat opiskelijoita yhteishaun kautta, joutuvat syyskuun loppuun mennessä ilmoittamaan kevään 2018 avoimet opiskelupaikat. On ongelmallista, jos he saavat vasta sen jälkeen tietää, mihin heillä on oikeus järjestää koulutusta, sanoo toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammatillisen koulutuksen kehittämisyhdistyksestä Amkesta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöstä saadun tiedon mukaan järjestämisluvat uusitaan syksyllä "viranomaisaloitteisesti". Ministeriössä uskotaan, että lakiesitys saadaan kaikesta huolimatta eduskunnan käsittelyyn ennen kesätaukoa.

Pieniä viilauksia tehty

Lakiesitykseen on ministerien käsittelyssä tullut pieniä viilauksia. Esimerkiksi pienten yksityisten oppilaitosten toiminta on turvattu mahdollistamalla varsinaisen tutkinnon tekeminen oppilaitoksessa, jolla on järjestämislupa.

Sen sijaan muutoksia ei ole tehty suuriin linjoihin kuten paljon puhuttuun rahoitusmalliin. Siinä, missä rahoitus on tähän asti perustunut kokonaan opiskelijoiden määrään, uudessa mallissa pääluvun mukaan maksetaan enää 50 prosenttia rahoituksesta. 35 prosenttia rahoituksesta sidotaan valmistumisiin ja 15 prosenttia työelämään sijoittumiseen.

Lakiesityksessä on yli 500 sivua.