Uunatsien ex-johtaja Asema-aukion pahoinpitelystä: "Järjestön kunnian puolustamista"

Suomen vastarintaliikkeen (SVL) entinen johtaja Esa Holappa saa edelleen tappouhkauksia, koska jätti perustamansa järjestön.

– Uskon, että Helsingin asema-aukion tapaus on saattanut vähän kiinnittää huomiota toiseen suuntaan, hän totesi Kuopion Setlementti Puijolan tilaisuuden jälkeen tiistaina.

Poliisi tutkii 10. syyskuuta sattunutta pahoinpitelyä törkeänä kuolemantuottamuksena. Poliisi otti kiinni vuonna 1990 syntyneen miehen, joka on SVL:n aktiivi.

Väkivaltaa oli edeltänyt sylkäisyele, jonka uhriksi joutunut oli tehnyt lippuja pidelleitä uusnatseja kohti. Nuori mies kaatui katuun yllättävästi rintaan osuneen lentopotkun voimasta.

Järjestö hyväksyy katuaktivismin. Holappa tulkitsee, että asema-aukiolla kyse oli provokaatioon vastaamisesta. Uusnatsin väkivallalla oli oma ideologinen syynsä.

– Hän puolusti järjestön kunniaa.

Holappa yllättyi kuolemaan johtaneesta tapahtumasta.

– Mutta en kuitenkaan. Pahin pelkoni oli, että joku kuolee.

Asema-aukion tapaus osoitti, että järjestö turvautuu väkivaltaan.

– Sen kynnys on madaltunut. Muutama vuosi sitten tällaista ei olisi tapahtunut. Oman käden oikeutta haettiin poliittista vastustajaa vastaan.

Poliisi ei valvonut uusnatsijärjestön mielenilmausta, koska siitä tehty ilmoitus ei vastannut tilaisuuden todellista luonnetta.

Holapan mukaan järjestössä on jäseniä, jotka ovat halukkaita tappelemaan. Sitä myös harjoitellaan järjestön tilaisuuksissa.

Aktivistiaikoinaan hän itsekin oli valmis tappeluihin, jos kahakkaan olisi päädytty esimerkiksi mielenosoituksessa.

Yhteenotot voivat syntyä pelkästä eleestä, jonka toinen osapuoli tulkitsee ärsyttämiseksi.

– Kun puhutaan ääriliikkeistä, puhutaan myös symboleista ja sloganeista. Käytännössä ne itsessään ovat provosoivia.

Uusnatsit saattavat kokea antifasistiset symbolit ja sloganit provosoivina ja päinvastoin.

Pitäisikö symbolit kieltää?

– Niiden kielto ei ratkaisisi ongelmaa, koska mukaan tulisi uusia symboleita.

Holappa arvioi, että Suomen vastarintaliikkeessä on 60–70 jäsentä.

– Järjestöstä tuskin on yhteiskunnallista vaaraa, mutta yksittäisille henkilölle ehdottomasti on.

Entä jos koko järjestö kiellettäisiin?

– Hän arvelee, että osa lähtisi silloin kotiinsa, mutta kymmenkunta voisi jatkaa toimintaansa.

Riskinä on, että se olisi lakeja rikkovaa suoraa toimintaa.

Holappa itse alkoi kiinnostua natsi-Saksan kansallissosialismista herkässä iässä 13-vuotiaana. Hän opiskeli natsien ideologiaa salassa ja kätki haalimansa materiaalin.

– Koin viehtymystä, mutta ehkä tunsin oloni syylliseksi. Natsipropagandan lukeminen ei ollut kovin hyväksyttävää.

Holappa ei halunnut ryhtyä väittelemään mielipuuhansa moraalisesta puolesta.

– En välttämättä olisi pystynyt puolustuspuheeseen. Olisin itse tullut siinä päihitetyksi.

Holappa uhrasi kansallissosialismille lähes puolet elämästään. Hän kirjoitti kokemuksistaan kirjan, joka julkaistiin kesällä.

Uusnatsien riveihin päätymistä voi ehkäistä.

Holappa korostaa valistusta ja asian pitämistä esillä muun muassa mediassa.

– Jotta ihmiset ovat tietoisia. Esimerkiksi Ruotsissakaan järjestöä ei ole kielletty, mutta viranomaiset ovat aktiivisia. Niin ihmiset itsekin.

Hän sai tukea järjestön ja koko ideologian jättämisessä RAY:n rahoittamassa Radinet-hankkeesta, jota koordinoi oululainen Vuolle Setlementti.

– Ajattelin, että siellä minut varmaan tuomitaan ja ristiinnaulitaan. Mutta ei tuomittu.

Hän on myöntänyt itselleen olleensa väärässä uusnatsismissa.

– Tein typeriä asioita. Nyt voin suunnitella elämäni jatkamista.

Uutiset pyhästä sodasta tukevat jihadistien värväystoimintaa

Useat hakeneet apua päästäkseen irti ääriliikkeistä