Uusi buumi lapsivalokuvauksessa - "räjähtänyt ihan käsiin"

Yhä useampi valokuvaaja on ottanut repertuaariinsa vastasyntyneiden valokuvauksen, niin myös kuopiolaislähtöinen Marko Voutilainen.

– Vastasyntyneiden kuvaaminen on räjähtänyt ihan käsiin, kuutisen vuotta sitten Helsinkiin muuttanut Voutilainen toteaa.

Kuopiolaisen Alias Studioiden Tiina Haringilta vastasyntyneen kuvausta kysyttiin viimeksi juuri haastattelupäivänä.

– Vastasyntynyt kannattaa kuvauttaa viimeistään kahden viikon ikäisenä, sillä sen jälkeen vauva alkaa kasvaa hyvin vauhdikkaasti, hän huomauttaa.

Suomen ammattivalokuvaajat ry:n toiminnanjohtajan Anna Kalevan mukaan lapsikuvaus on tosiaan muuttanut muotoaan, mutta ei välttämättä lisännyt suosiotaan.

– Niin sanottua newborn-kuvausta ei ollut Suomessa vielä muutama vuosi sitten.

Kuopiolaisen Lintusen perheen kodissa lapsi- ja perhevalokuvat ovat näyttävässä roolissa. Niitä – pieniä ja suuria – on sommiteltu seinille ympäri kotia.

– Lasten kuvat ovat meille todella tärkeitä ja arvokkaita, parasta mitä kotoa löytyy, kuten lapsetkin, Elina Lintunen tiivistää.

Hänestä ja hänen miehestään Lauri Lintusesta otettiin lapsina perinteiset kerhokuvat. Se, että heidän lapsensa kuvautetaan, oli pariskunnalle itsestään selvää. Kuvat ovat nyt rakkaita muistoja.

Lintusia voi itse asiassa luonnehtia edelläkävijöiksi, sillä esikoisesta on otettu newborn-kuva jo vuonna 2010, kauan ennen nykyistä buumia.

Vastasyntyneiden kuvauksen lisäksi uusi juttu on 2-vuotiaan kuvaaminen, Tiina Haring kertoo. Hän palasi töihin puoli vuotta sitten äitiyslomansa jälkeen.

– Moni asiakas haluaa kuvauttaa lapsensa pienenä vauvana ja seuraavan kerran vasta 2-vuotiaana. 1-vuotiskuva on yhä pääkuvausvuosi, mutta 2-vuotiaana lapsi alkaa olla oman persoonansa näköinen.

– Tuumasinkin erään asiakkaan kanssa, joka toi lapsensa 2-vuotiskuvaukseen, että kaikki hänen lapsensa ovat näyttäneet ihan samalta 1-vuotiaina. Ja kun katsoin itse kolmen tyttäreni 1-vuotiskuvia, niin he näyttävät aivan samasta muotista tehdyiltä!

– Huomasin myös, että omalla seinälläni ovat 2-vuotiskuvat. Olen ottanut myös 1-vuotiskuvat, mutta ne eivät ole seinällä.

– 2-vuotiaalla on usein jo ”omia juttujaan”, joten kuvasta saa tällöin helpommin persoonaan sopivan.

Tiina Haring kokee, että hänelle on lapsikuvaajana hyötyä siitä, että tuntee äitinä lapsen kehityksen polun.

Jo teini-iässä valokuvaamisen aloittanut 34-vuotias Marko Voutilainen on kuvannut lapsia nelisen vuotta. Hän työskentelee Marko Juhani ja Marko Juhani Kids & Family -toiminimillä.

– Trendinä ovat taiteelliset lapsikuvaukset ja niitä olen tehnyt vajaan vuoden.

– En ole koskaan halunnutkaan tehdä perinteisiä kuvia, mutta nyt huomaa, ettei niillä pärjäisikään.

Yksilöllisyys korostuu myös Tiina Haringin työssä.

– Asiakkaat haluavat miljöö- ja teemakuvauksia, joten olemme lavastaneet tiloja ja huoneita, tehneet raikkaita uusia juttuja, joista on tykätty.

Osa perheistä toivoo kuvauksia heidän harrastustensa ääressä, Anna Kaleva lisää.

Joskus käy niin, että esikoisen kohdalla vaikkapa vauvakirja täytetään tarkkaakin tarkemmin, mutta toisen lapsen kanssa virtaa ei riitä samalla tavalla. Lapsikuvauksissa näin käy Anna Kalevan mukaan harvemmin: jos esikoisesta on otettu kuvat, niin muistakin lapsista otetaan.

– Jos toinen lapsi on samaa sukupuolta kuin ensimmäinen, niin hänet saatetaan kuvata jopa samoissa vaatteissa.

– Ja jos käytettävissä on sama valokuvaaja, niin silloin saadaan samantyylinen kuva kuin aiempi, samanlainen tausta ja muut.

Tarkoituksena on siis se, että jos kuvat laitetaan seinälle, ne sopivat toisiinsa.

Osa kuvaajista tarjoaa paketteja, joita esimerkiksi isovanhemmat ja kummit ostavat lahjaksi vauvaperheille.

– Ensin otetaan masukuva, sitten newborn-kuva, mahdollisesti puolivuotiskuva ja 1-vuotiskuva. Tällöin saa usein x prosenttia alennusta, kun ostaa koko paketin, Anna Kaleva selventää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.