Uusille ylioppilaille luvassa lisätukea

Uusista ylioppilasta 75 prosenttia hakee korkeakouluihin, kertoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.). Suurin osa hakijoista joutuu kuitenkin hakemaan opintoihin useaan kertaan ennen kun he saavat opiskelupaikan.

– Uuvutamme nuoremme vuosien pyrkimiseen. Siinä ei ole mitään järkeä tilateessa, jossa meillä riittäisi korkeakoulupaikkoja kaikille ylioppilaille ja halukkaille ammattiin valmistuville, Grahn-Laasonen pohtii STT:n haastattelussa.

Opetusministerin mukaan tässä kuussa hyväksyttävä uusi lukiolaki määrää jälkiohjausvelvoitteen, jonka mukaan lukioiden tulee tarjota ohjausta myös valmistuneille. Grahn-Laasonen ehdottaa, että velvoitetta voitaisiin toteuttaa "kiihdytyskaistalla". Nuoret, jotka eivät pääse suoraan korkeakouluopintoihin, saisivat lukiosta tukea muun muassa ylioppilaskirjoitusten uusimiseen ja avoimen väylän opintojen täsmällisempään suunnitteluun.

Tämä edistäisi sitä, että avoimen opiskelijat pystyisivät suorittamaan vuoden aikana yhtä paljon opintoja kuin korkeakouluissa opiskelevat. Vuoden jälkeen nuori voisi hakea korkeakouluun yhteishaun tai avoimen väylän kautta.

– Sujuva opiskelijavalinta poistaa valmennuskurssien tarpeen kokonaan, Grahn-Laasonen arvioi.

Taloudellista tukea

 

Avoimen väylän opintoja voitaisiin rahoittaa koulutussetelillä, Grahn-Laasonen ehdottaa. Se mahdollistaisi avoimen korkeakoulun opinnot myös niille, joilla ei niihin olisi varaa ja edistäisi "mahdollisuuksien tasa-arvoa".

– Lähtökohtaisesti setelin tulisi kattaa avoimen koulutus kokonaan nuorille, ministeri toteaa.

Hän korostaa, että ehdotus ei ole  valmis, ja se tulisi pilotoida.  Se, kenelle seteliä tarjottaisiin ja miten sen saisi, on vielä suunnittelun alla.

Grahn-Laasonen toivoo, että esitys "kiihdytyskaistasta" ja koulutusetelistä olisi valmis ennen ensi kevään eduskuntavaaleja, jolloin se voitaisiin saada seuraavaan hallitusohjelmaan. Kokoomusministeri kertookin, että kokoomus haluaa laajentaa koulutustakuuta niin, että halukkaat toisen asteen opiskelijat pääsisivät korkeakouluihin ilman vuosien pyrkimisitä.

 

Välivuosi edelleen mahdollinen

 

Ministeri näkee "kiihdytyskaistan" osana laajempaa uudistusten kokonaisuutta. Useissa korkeakouluissa toteutetaan jo muun muassa laajoja kandidaatintutkinto-ohjelmia ja opiskelijavalintoja on uudistettu.

Nuoret, jotka haluavat pitää välivuoden ja lähteä esimerkiksi au pairiksi, voivat sen edelleen tehdä, Grahn-Laasonen korostaa.

Opetusministerin mukaan "kiihdytyskaista" olisi yksi tapa, jolla voidaan edistää hallituksen tavoitetta saada vähintää puolelle ikäluokasta korkeakoulututkinto vuoteen 2030 mennessä.