Uutisanalyysi: Pienet maakunnat voittivat perustuslaki kainalossa

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee 18 maakunnan pohjalta. Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) vahvisti jo aiemmin ennakoidun asian aamun sote-infossa.

Hallituksen univelkaisena tekemä marraskuinen kompromissi 18 itsehallintoalueesta mutta 15 sote-alueesta osoittautui niin ongelmalliseksi, ettei sitä haluttu päästää edes perustuslakivaliokunnan testiin asti.

Pienet maakunnat ottivat siis perustuslain turvin selkävoiton hallituksen kompromissiesityksestä.

Jo maaliskuun alussa alkoi näyttää, että pienimpien maakuntien terveysjohtajat olivat lukeneet Suomen perustuslakia tarkemmin kuin poliittisten puolueiden kellokkaat. Se ei imartele hallituksen marraskuista sote-sopua vääntäneitä puoluejohtajia Juha Sipilää (kesk.), Alexander Stubbia (kok.), Timo Soinia (ps.) ja heidän esikuntiaan.

Keski-Pohjanmaa, Etelä-Savo ja Kainuu nostettiin julkisuudessa todennäköisiksi maakunniksi, jotka jäävät ilman sote-alueen statusta. Kyselin näiden maakuntien kuulumisia maaliskuun alussa. Jokaisen kolmen maakunnan sote-johdosta vakuutettiin, että perustuslaki ohjaa hallituksen lopulta 18 sote-alueen malliin, koska 15 alueen malli on perustuslain vastainen.

– Demokratian osalta ja sen osalta, että asukkaiden pitäisi pystyä vaikuttamaan oman alueensa palveluihin. Perustuslaki lähtee siitä, että kuntalaisella pitää olla oikeus vaikuttaa oman kuntansa palveluihin, perusteli Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto.

Sote-uudistuksen valmisteluun valittu malli törmäsi muutaman vuoden aikana perustuslakiin jo ainakin kolmatta kertaa. Ilman edellisiä törmäyskertoja nykyistä mallia ei ehkä olisi löytynyt.

Perustuslaki opittiin kunnioittamaan niin pitkälle, että pisimmälle on edennyt sote-malli, joka ei ole lähtökohtaisesti kenenkään ykkösmalli.

Keskusta ei ole todellisuudessa saamassa haikailemiaan vahvoja maakunnallisia itsehallintoalueita, koska maakuntatasolle siirtyvä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja muut palvelut rahoitetaan valtion verotuksen kautta. Maakunnallisesta verotusoikeudesta käynnistyvä jatkoselvittely on pelkkää kosmetiikkaa.

Kokoomus taas ei saanut niin isoja sote-alueita kuin haki, mutta valinnanvapautta ehkä enemmän kuin jossain vaiheessa uskalsi toivoakaan. Perussuomalaiset taas "joutuivat taipumaan" peruskunta-piirikunta-malliaan vahvemmin maakuntiin pohjaavaan sote-ratkaisuun, mutta sote-valmistelu osoitti, että liiallinen valinnanvapauden rajoittaminen oli heille isompi asia kuin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismalli. Sen rajaamisessa taas voitaneen lopulta juhlia onnistumista: kokoomus ei saanut nostettua yksityisiä terveystaloja aivan tasavertaiseksi julkisten terveyskeskusten ja sairaaloiden kanssa.

Kaikkein olennaisin jää vielä nähtäväksi. Käynnistyykö tänään julkistetun sote-raamin pohjalta reilun parin vuoden kuluttua uudenlainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupaletti, josta hyötyvät myös potilaat?

Kolmen miljardin euron säästötavoite sote-uudistuksessa ja kehysriihessä päätetyt terveyspalveluiden asiakasmaksujen korotukset herättävä aiheellisia epäilyjä.

Koko ketju ensihoidosta perusterveydenhoidon ja sosiaalihuollon kautta erikoissairaanhoitoon saadaan kuitenkin viimein koottua yhden toimijan kontolle, kun maakunnille tulee niiden järjestämis- ja rahoitusvastuu.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Julkisen terveydenhuollon yhtiöittäminen jakoi mielipiteitä

Grahn-Laasonen: Säästöjä ei tehdä ilkeydestä

Pelastustoimi keskittyy viidelle pelastuslaitokselle

Hallitus pitää kiinni 18 maakunnasta

HS: Hallitus leikkaamassa myös lapsilisiä