Uutisen takana: Kiinalaisten bioavaus Kemiin yllätti monet

Kiinalaisen Kaidi New Energy Groupin ilmoitus Kemiin kaavaillusta biojalostamosta yllätti asiantuntijatkin.

Osa jopa myönsi sen tuoreeltaan. Esimerkiksi Finnpulpin toimitusjohtajana maailman suurinta havusellutehdasta Kuopioon puuhaava Martti Fredrikson kertoi ensin, ettei ollut kuullutkaan Kaidista mutta siirtyi pian en kommentoi -linjalle.

Helppo päätellä, että uutinen toi hänelle vielä aamulla hahmottumattomia raha- ja puuhuolia.

Moni muukin joutui aloittamaan keskiviikkona ankaran uudelleenlaskemisen. Runsaista metsistään huolimatta Suomi on niin pieni maa, että jokainen uusi iso investointi muokkaisi merkittävästi puumarkkinoita.

Kemiin kaavaillussa jalostamossa aiotaan tehdä biodieseliä halvasta energiapuusta, kuten latvoista, oksista ja kannoista. Eli sen ei pitäisi kilpailla kuitupuusta muiden isojen hankkeiden kanssa.

– Hakkuujätettä syntyy vain sen verran kuin sahatukille ja kuitupuulle on menekkiä. Kun katsotaan, mitkä ovat sahatavaran ja sellun näkymät maailmassa, voi suoraan sanoa, ettei halpaa puuta tule kertymään kovinkaan paljon. Oikeastaan ihan nykyisiä määriä, metsätalouteen erikoistunut emeritusprofessori Matti Kärkkäinen muistuttaa ja ennakoi, että Kemin laitoksessa siirryttäisiin pian käyttämään kuitupuuta, mikä taas nostaisi puun hintaa.

Metsäalan asiantuntijoiden viesti oli tuoreeltaan aivan eri ja herttaisen yhtenäinen: puuta riittää niin Kemin kuin muidenkin – kaavailtujen tai toteutumassa olevien – isojen biolaitoshankkeiden tarpeisiin Suomessa.

– Puuta näyttää piisaavan teknisesti laskien, mutta pidemmän päälle pitää panostaa puuntuotannon tehostamiseen, jotta puuta saadaan jatkossakin metsistä ulos. Puuston kasvua on saatava nostettua, sanoi sentään biometsätalouden professori Jyrki Kangas Itä-Suomen yliopistosta.

Hän pitää realistisena, että Suomeen tulee lopulta useampia biojalostuslaitoksia ja yhdestä kahteen isokokoista laitosta Äänekosken lisäksi.

Kärkkäinen näkee, että Suomeen mahtuu vain yksi miljardiluokan biolaitoshanke. Sen paikka on jo tiedossa, koska Äänekoskelle tulee varmuudella Metsä Fibren miljardiluokan biotuotetehdas.

– Kuopiota epäilen, koska se on aivan liian lähellä Äänekoskea. Sillä ei ole puunhankintaorganisaatiota, rahoitusta eikä oikein muutakaan. Lisäksi ne isot pojat, jotka voisivat sijoittaa siihen, pelkäävät sellun ylituotantoa. Veikkaan, että pienempi laitos Kemijärvellä voisi olla seuraava, Kärkkäinen sanoo.

Kemijärven selkeästi pienemmäksi suunnitellulla biojalostuslaitoksella valmistettaisiin uusia biotuotteita, joita hyödynnettäisiin esimerkiksi tekstiiliteollisuudessa, energiateollisuudessa ja rehutuotannossa.

Vielä enemmän Kärkkäistä kuitenkin epäilyttää Kemin hankkeen bisneslogiikka.

– Ajatellaan, että Suomi tekee kansallisesti erillissäännöksiä tai EU:ssa tehdään säännöksiä, joilla biopolttoaineen sekoitussuhde nousee merkittävästi nykyisestä. Senhän tietysti maksavat autoilijat tai valtio. Minulla nousee markkinataloudessa karvat pystyyn, kun kantavin bisnesajatus on tukipolitiikka sekä investointiin että tuotteeseen. Jos joku on epävarmaa, niin julkisen sektorin jatkuva tuki.

Yksi Kemin hankkeen julkistuksen yllättävyyksistä olikin ajankohta.

Öljyn romahtaneen hinnan ohella selkeiden poliittisten linjausten puuttuminen on hidastanut monen biolaitoshankkeen etenemistä suunnittelusta toteutukseen. Hallituksen ilmasto- ja energiastrategia vuosille 2020–2030 on luvassa selontekona eduskunnalle joulukuussa. Se ratkaisee, paljonko Suomessa autoilijat ja valtio laitetaan maksamaan puun lisääntymisestä polttoainesäiliössä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.