Vähemmistöjen välinen rasismi puskee pintaan jopa ensimmäisellä luokalla

Yhä useampi etniseen vähemmistöön kuuluva joutuu toisen vähemmistön rasismin kohteeksi. Yhteenotoissa voidaan puhua yhä useammin puhtaasta rasismista, koska ne liittyvät esimerkiksi uskontoon tai kansalaisuuteen.

Ensimmäinen Suomessa tehty, asiaa käsittelevä tutkimus julkaistiin neljä vuotta kestäneen hankkeen lopuksi toukokuun alussa. Non Fighting Generation -järjestön vetämä, opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke tutki rasismia lasten ja nuorten näkökulmasta.

– Tämä on ehdottomasti kasvava ilmiö, sanoo nuorisokasvattaja Katri Kyllönen, joka toimitti yhdessä Helsingin yliopiston kanssa tehdyn kirjan.

Kyllönen ohjaa pääkaupunkiseudulla vertaisryhmiä 9–25-vuotiaille, jotka ovat käyttäytyneet rasistisesti toista vähemmistöä kohtaan tai kohdanneet itse rasismia.

Kyllösen mukaan koulut ovat pulassa asian kanssa. Opettajat eivät osaa tai uskalla puuttua kahnauksiin. Tilanteita ei tunnisteta tai tunnusteta rasistisiksi.

Kuopiossa varaudutaan ilmiöön

Kuopion Kalevalan koulun rehtorin Merja Lainisen mukaan koulussa on vaikeaa tietää, mitkä riidat liittyvät etniseen taustaan.

Kalevalan koulu järjestää maahanmuuttajaoppilaille valmentavaa opetusta, ja koulussa on havaittu eri kulttuureista tulevien välienselvittelyjä.

– Selkeää tilannetta, että jotkin ryhmät syrjisivät toisiaan, ei ole vielä nähtävissä.

Lainisen mukaan rasistisiin tilanteisiin on kuitenkin varauduttava, kun oppilaita tulee yhä useammasta eri maasta.

– Nämä ilmiöt yleensä rantautuvat.

Hänen mukaansa väkivaltaisuus korostuu lähinnä sota-alueilta tulevien lasten kohdalla. Saman on havainnut Kyllönen.

Esimerkiksi sunnien ja shiiojen riidat ovat melko yleisiä. Uskonto tunkeutuu luokkiin Kuopiossakin.

– On jouduttu huomauttamaan, että tämä on koulu, jossa uskonto ei ole pääasia, sanoo Laininen.

Rasismilla luodaan oma hierarkia

Rasistisen käytöksen takana ovat Kyllösen mukaan lähtömaan konfliktit, vanhempien ennakkoluulot ja tunne kelpaamattomuudesta suomalaiseen yhteiskuntaan.

Toisten syrjintä on tapa luoda uusi hierarkia. Kun osaksi suomalaista yhteiskuntaa ei päästä, aletaan katsoa, ketkä ovat lähimpänä valtaväestöä. Nuorten keskuudessa vihamielisyydet purkautuvat usein koulussa ja koulumatkoilla.

– Tappeluja, eristämistä, henkistä väkivaltaa, luettelee Kyllönen.

Rasistista käytöstä esiintyy kaikilla luokka-asteilla.

– Vertaisryhmien ikärajaa täytyi pudottaa 11:stä 9 vuoteen, koska alakouluista tuli niin paljon yhteydenottoja.

Tarvetta olisi myös eka- ja tokaluokkalaisten ryhmille.

Voi haitata kotoutumista

Kyllösen mukaan on vaikeaa tietää, kuinka yleistä vähemmistöjen välinen rasismi on koko maan tasolla. Mitä useampi etninen ryhmä tilanteessa on mukana, sitä todennäköisempää rasismi hänen mukaansa on.

Kyllösen mukaan konfliktit tulisi huomioida kotouttamisen yhteydessä. Moni rasistisesti käyttäytyvä nuori ei tunne itseään suomalaiseksi ja on itse joutunut esimerkiksi suomalaisten rasismin kohteeksi.

Ratkaisuksi ongelmatilanteisiin Kyllönen tarjoaa ohjattuja ryhmiä, joissa ennakkoluuloista puhutaan avoimesti.

– On hyväksyttävä, että ihmiset ovat eri mieltä asioista.

Suomalaiseen kulttuurin sopeutuminen ei riitä

Kuopiossa asuvat irakilaiset Salah Taher, pelkillä etunimillään esiintyvät Mohammed ja Nawar sekä vietnamilaiset Hang Nguyen Ho Bich ja Hanh Chu My sanovat, etteivät ole kohdanneet tai huomanneet Kuopiossa suoranaista rasismia etnisten vähemmistöjen välillä.

Chu Myn mukaan jotkin ryhmät saattavat kuitenkin vältellä toisiaan. Taustalla voi olla esimerkiksi työperäisten maahanmuuttajien ennakkoluulot turvapaikanhakijoita kohtaan. Mielessä voi olla esimerkiksi kysymyksiä verojen maksuun tai työllistymiseen liittyen.

Seitsemän kuukautta Kuopiossa asunut Taher sanoo, että haluaa työllistyä, kuten moni muukin uusi tulija.

– Ensin pitää oppia suomen kieli, toteaa Taher.

Viisikon mukaan maahanmuuttajien välille syntyy epäluuloja, jos toisten kulttuuria ei tunneta.

Monikulttuurikeskus Kompassin asiantuntija Tsega Kiflie toteaakin, että kotoutuminen ei pelkästään tarkoita sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Helposti unohtuu, että eri kulttuureista tulevien on opittava elämään myös toistensa kanssa.

Kiflie kertoo seuraavansa tarkasti eri etnisten vähemmistöjen välienselvittelyjä muun muassa Ruotsissa ja pääkaupunkiseudulla. Eri ryhmät toimivat hänen mukaansa Kuopiossa hyvin yhdessä.

Virkamiehiltä hän toivoo nopeaa reagointikykyä, jos selviä erimielisyyksiä alkaa kehittyä eri ryhmien välille. Liiallisella hyssyttelyllä saadaan hänen mukaansa aikaan vain karhunpalvelus.