Väkivaltarikosten selvitysaste laskenut Suomessa - uusi käänne tilastoissa

Väkivaltarikosten selvitysaste on pudonnut Suomessa merkittävästi kymmenen viime vuoden aikana.

Suomessa on aiemmin ollut tiedossa, että poliisin toiminnallisten ongelmien takia poliisi ehtii tutkimaan vain osan omaisuusrikoksista. Etenkin vahingontekoja, murtosarjoja ja pieniä omaisuusrikoksia jää tutkimatta enemmän kuin ennen.

Uutta on se, että myös ennen tärkeimpänä tutkittavana pidettyjen vakavien väkivaltarikosten selvittäminen on notkahtanut.

Tieto perustuu tutkija Matti Karin keräämään aineistoon Suomen poliisijärjestöjen liiton tilauksesta. Tilastojen mukaan henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitysaste on pudonnut 12–25 prosenttiyksikköä lähes kaikilla poliisilaitoksilla Suomessa kymmenen viime vuoden aikana.

Esimerkiksi Oulussa väkivaltarikosten selvitysprosentti putosi 87 prosentista 67 prosenttiin ja Itä-Suomessa 86:sta 72:een.

Vain Pohjanmaalla selvitysprosentti parani, mutta alueella on vähän rikoslakirikoksia ja selvitysprosentit ovat muutenkin rikollisuuden rakenteesta johtuen muuta maata parempia. Myös Lapissa selvitysprosentin alentuminen oli pientä, vain kolme prosenttia.

Merkittävä muutos

Väkivaltarikosten selvitysasteen muutos on merkittävä, sillä kymmenen edellisen vuoden aikana väkivaltarikosten selvitysaste pysyi Suomessa ennallaan tai jopa parantui vuodesta toiseen.

Väkivaltarikosten selvitysprosentti ei ole aiemmin huonontunut minkään poliisin rakenneuudistuksen aikana tai myöskään säästösyistä.

– On iso muutos, että nyt myös henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitysprosentti on laskenut, puheenjohtaja Yrjö Suhonen Suomen poliisijärjestöjen liitosta sanoo.

– Taustalla on perussyy, että selkeästi henkilöstön palkkaamiseen käytetyn rahan määrä on vähentynyt suhteessa poliisin budjettiin.

Poliisin rahoitus on pysynyt jo vuosia melko ennallaan, vaikka siitä vuosittain väännetään kättä. Erilaisilla lisäbudjeteilla on kuitenkin toistuvasti paikattu poliisilta ensin vaadittuja säästöjä niin, että poliisin kokonaismenot ovat reaalisesti kasvaneet ja esimerkiksi verrattuna asukaslukuun pysyneet ennallaan.

Poliisi on myös esimerkiksi saanut Senaatti-kiinteistöltä helpotusta vuokrien nousuun niin kuin muutkin valtiolliset vuokralaiset. Säästöjä on haettu myös esimerkiksi kalustohankinnoista.

– Henkilöstö on poliisin suurin menoerä. Kun resursseja on pyritty kohdentamaan hälytysten hoitamiseen eli toimintavalmiusaikojen pitämiseen tietyllä tasolla, säästöjä on haettu ensin valvonnasta ja nyt myös rikostutkinnasta, Suhonen pohtii.

– Erityisen murheellista asiassa on huoli siitä, pystytäänkö poliisissa tekemään enää mitään ennalta estävää työtä vai onko kaikki toiminta vain jälkikäteistä. Estetty rikos tulee kuitenkin halvemmaksi kuin tehty rikos.

Eri rikoslajeissa eri selvitysasteet

Omaisuusrikoksista poliisit selvittävät nykyään 35–48 prosenttia riippuen poliisilaitoksesta. Väkivaltarikosten selvitysprosentti on 54–98 prosenttia.

Tutkimuksen poliisien määrän muutokset eivät ole 20 viime vuoden aikana vaikuttaneet suoraan vakavien väkivaltarikosten tutkintaan, vaan niiden selvittämistä on pidetty Suomen poliisissa aina ensisijaisena.

Sen sijaan poliisien määrän muutokset vaikuttavat suoraan varkauksien selvittämiseen: Kun rikostutkijoita vähennetään, varkauksien selvitysaste heikkenee. Kun rikostutkijoita lisätään, varkauksien selvitysaste kasvaa.

Rikosvastuun toteutuminen eli rikollisen jääminen kiinni rikoksista vaikuttaa myös kokonaisrikollisuuteen. Jos rikollinen ei jää kiinni, hän usein jatkaa ja tekee lisää rikoksia.

Väkivaltarikosten korkea selvitysprosentti on myös merkittävä luottamusta poliisin parantava tekijä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Poliisia pitää odottaa hädän hetkellä pisimpään Itä-Suomessa

Kauppias juoksi rosvon itse kiinni - Poliisin tulo kestää niin kauan

Kommentti: Poliisipartioiden tuloksellisuus romahti - tilastokikan takia