Vaalikoneiden suositukset tasapainottelevat puolueiden ja ehdokkaiden välillä

Puolueet ovat esillä tuoreissa vaalikoneissa aiempaa näkyvämmin, arvioi politiikan tutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta. Häntä kehitys ilahduttaa.

–  On pyritty tuomaan esiin se, miten ehdokkaan kanssa samaa puoluetta tai ryhmittymää edustavien ehdokkaiden jakaumat menevät ja kuinka paljon yksittäisen ehdokkaan vastaukset eroavat saman puolueen vastauksista, Borg luettelee.

Suomen vaalitutkimusportaalin mukaan puolueen painoarvo eduskuntavaalien äänestyspäätöksessä on korostunut tällä vuosituhannella. Suomalainen vaalitapa painottaa kuitenkin edelleen henkilöä, kun äänestäjä joutuu kirjaamaan äänestyslippuunsa ehdokkaan numeron pelkän puolueen sijaan.

Pisimmälle puoluepainotuksessa on mennyt Hufvudstadsbladet, jonka vaalikoneessa ei suositella ehdokkaita lainkaan, vaan kone ehdottaa käyttäjälle vastausten perusteella läheisintä puoluetta.

–  Ruotsinkielisten osalta tilanne on tietysti hieman erikoinen, koska tutkimusten perusteella tiedämme, että kaksi kolmasosaa heistä äänestää joka tapauksessa RKP:tä, Borg huomauttaa.

Helsingin Sanomien vaalikone antaa käyttäjälle ensin sopivan puolueen ja vasta sitten ehdokkaan. Toimituspäällikkö Esa Mäkisen mukaan lehti siirtyi kohti puoluetta korostavaa esitystapaa jo viitisen vuotta sitten.

–  Koimme, että annamme käyttäjälle mielenkiintoisempia ja oikeaan osuvampia tuloksia sillä tavalla, että näytämme heille puolueen ensin, Mäkinen sanoo STT:lle.

Myös Ylen vaalikoneessa puolueita on tuotu esiin muun muassa vaalikoneen tulossivuilla. Ylen eduskuntavaalien verkkotuottajana toimiva Ville Seuri kertoo, että käyttäjätesteissä on käynyt ilmi, että ihmiset odottavat edelleen ennen kaikkea ehdokassuosituksia.

–  Olemme yrittäneet monella tapaa tuoda puolueita esiin rikkomatta kuitenkaan ajatusta, että ihmiset tulevat vaalikoneeseen katsomaan sopivinta ehdokasta, Seuri sanoo.

Algoritmit ovat journalismia

HS:n vaalikoneen suosittelualgoritmi herätti vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Kritiikissä huomautettiin, että puolueen koolla ja ehdokkaiden antamien vastausten yhdenmukaisuudella oli turhan suuri vaikutus suosituksiin.

Käytännössä kävi myös niin, että osa ehdokkaista ei saanut vaalikoneen suosituksena omaa puoluettaan, vaikka vastasi kysymyksiin juuri niin kuin oli vastannut vastauksia täyttäessään.

–  Kysymyksen vaikeutta voi hahmottaa niin, että otetaan esimerkiksi yhden vaalipiirin ehdokkaat vasemmistoliitosta ja demareista. Jokin osa vasemmistoliittolaisista on ajatusmaailmaltaan varmasti aika lähellä demareita ja jokin osa demareista taas lähellä vasemmistoliittolaisia. Silloin vaalikoneen pitää tehdä linjanveto siitä, mille joukolle demareita suositellaan todellisuudessa vasemmistoliittoa ja mille joukolle vasemmistoliittolaisista suositellaan demareita, Mäkinen sanoo.

Mäkinen kertoo, että algoritmin muutoksen jälkeen osumatarkkuus on parantunut.

Aiemmin HS:n vaalikone laski käyttäjän etäisyyden jokaiseen vaalipiirin ehdokkaaseen. Laskutapaa muutettiin niin, että vaalikone laskee ensin mediaanin vaalipiirin puolueiden ehdokkaiden vastauksista ja sitten vertaa käyttäjää niihin.

Mäkinen korostaa, että algoritmeista kannattaa olla avoin. Ne ovat yhtä lailla journalismia ja toimituksellisia päätöksiä.

Monitulkintaiset kysymykset huonoja

Ehdokkaiden tarjoamilla perusteluilla vastauksiinsa on merkittävä rooli. Borg kertoo, että suurin osa vaalikoneiden käyttäjistä ei etsi koneista suosituinta ehdokasta, vaan tyypillinen käyttäjä etsii lisätietoa itselleen läheisistä ehdokkaista. Osa vaalikoneiden käyttäjistä käy lukemassa suoraan ehdokkaiden tarjoamat perustelut vastaamatta itse lainkaan kysymyksiin.

Vaalikoneiden kysymysten kannattaa olla tarpeeksi yksinkertaisia. Borg pitää huonoina kysymyksinä sellaisia, jotka ovat monitulkintaisia, epäselviä tai turhan johdattelevia.

–  Kysymysten on oltava riittävän yksiselitteisiä, jotta ehdokkaat ja vastaajat arvioivat samaa asiaa.

Vaaleista toiseen vaalikoneissa kysytään esimerkiksi suhtautumista tasa-arvoon tai perinteisiin arvoihin, kuten kotiin, uskontoon ja isämaahan. Borg sanoo, että arvokysymyksillä on paikkansa. Samojen kysymysten toistaminen uudestaan ja uudestaan tarjoaa myös mahdollisuuden vertailla vastauksia aiempiin vaaleihin.

–  Samaan aikaan pitää muistuttaa siitä, että politiikka ei ole mielipidekyselyihin vastaamista. Vaalikone on instrumentti, jolla pelkistetään todella paljon asioita.

Vaalikoneet nuorille tärkeitä

Vaalikoneiden suosio on vuosien mittaan kasvanut. Borg, HS ja Yle ovat mukana Vaalikoneet 2020 -hankkeessa, jossa tutkitaan suomalaisten vaalikoneiden käyttöä ja merkitystä. Hankkeessa on todettu, että vaalikoneiden vaikutusta äänestyspäätöksiin on vaikea tutkia luotettavasti.

Borg kertoo kyselyiden osoittaneen, että vaalikoneiden merkitys erityisesti alle 30-vuotiaille on suuri.

–  Näistä yli puolelle vaalikoneilla on merkittävää vaikutusta sille, ketä ehdokasta äänestää, Borg sanoo.

Vaalikoneiden parissa voi myös viihtyä. Borg kertoo, että erityisesti politiikasta innostuneille, valistuneille käyttäjille vaalikoneet ovat hyödyllistä ajanvietettä. Viihdekäyttäjät ryntäävät vaalikoneiden ääreen heti, kun ne on julkaistu, ja he viettävät niiden parissa paljon aikaa.

Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma on STT:n suurin omistaja. Myös Yleisradio omistaa osuuden STT:stä.